Oikein säädetty ja järkevästi käytetty lämmitysjärjestelmä parantaa asumismukavuutta ja vähentää turhaa sähkönkulutusta.
Ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää laitteen pakkasrajojen puitteissa, mutta samalla pitää varmistaa, että muu lämmitys reagoi lämpöpumpun toimintaan, muistutetaan Motivan energianeuvonnasta.
Yleisohje taloon, jossa on sähköpatterit ja ilmalämpöpumppu, on selkeä ja helppo muistaa. Ilmalämpöpumpun pyyntilämpötila asetetaan haluttuun huonelämpötilaan ja sähköpatterit säädetään muutamaa asetusta alemmaksi. Kun ilmalämpöpumppu puhaltaa lämpöä, sähköpattereiden tulisi olla viileät tai korkeintaan haaleat. Näin varmistetaan, että lämpöpumppu tekee pääosan lämmitystyöstä.
Monissa sähköpattereiden termostaateissa ei ole lämpötilaa asteina, vaan lämmitystasot (esimerkiksi 0–5). Patterin käyttöohjeesta voi tarkistaa, mitä lämpötilaa eri asetukset vastaavat. Jos ohjetta ei ole saatavilla, niitä kannattaa kysyä laitevalmistajalta, tai viime kädessä oikea säätö on etsittävä kokeilemalla.
– Vanhoja manuaalisia termostaatteja voi olla vaikea saada toimimaan halutulla tavalla. Tarkempaa lämmönsäätöä saa, kun pattereihin uusitaan tarkat elektroniset termostaatit. Vanhimpiin pattereihin näitä ei välttämättä pysty vaihtamaan, ja silloin edessä on isompi pattereiden ja termostaattien vaihto. Yli 30 vuotta vanhat patterit kannattaa uusia jo yksin energiansäästön kannalta, Motivan asiantuntija Veli-Matti Virtanen toteaa tiedotteessa.
Ilmalämpöpumpun sijainnilla on merkitystä koko talon lämmityksessä. Jos laite on esimerkiksi olohuoneessa ja sen lämpöä halutaan hyödyntää myös muissa huoneissa, ovet on pidettävä avoinna, jotta lämmin ilma pääsee kiertämään.
Lämpöpumpun voi tällöin asettaa hieman haluttua lämpötilaa tehokkaammalle, jotta lämpöä riittää esimerkiksi makuuhuoneessa saakka – ja tämä puolestaan tarkoittaa olohuoneen ”ylilämmittämistä”. Suurempi puhallusteho edesauttaa lämmön leviämistä eri huoneisiin.
Takka ja ilmalämpöpumppu täydentävät toisiaan hyvin. Kun takkaa lämmitetään, ilmalämpöpumppu voidaan yleensä pitää käynnissä, mutta se voi sammua automaattisesti, mikäli huone on jo riittävän lämmin takan tuottaman lämmön ansiosta. Takkatoiminnon avulla takan tuottamaa lämpöä levitetään tehokkaammin erityisesti niihin tiloihin, joihin takan lämpö ei muuten kunnolla ulotu.
– Usein lämpöpumpuissa on erillinen takkatoiminto, jolloin laite käytännössä toimii puhaltimena ja levittää lämpöä tehokkaammin asuntoon. Se on kätevä ominaisuus, kun muistaa tulisijan lämmön tasaannuttua säätää pumpun takaisin lämmitystilaan. Automaattista toimintoa ei pidä käyttää, sillä se voi johtaa pumpun viilennystoiminnon kytkeytymiseen päälle tulisijaa lämmittäessä, Virtanen muistuttaa.
Sähköisessä lattialämmityksessä on huomioitava lattian ominaisuudet. Laattapintainen lattia tuntuu usein viileältä, joten sitä tulisi lämmittää sen verran, että lattia tuntuu miellyttävältä jalalle – tai vaihtoehtoisesti siirtyä villasukkien käyttöön.
Jos kyseessä on varaava lattialämmitys, jossa lämmityskaapelit ovat syvällä rakenteessa, lattia reagoi hitaasti sekä lämpötilan nostoon että laskuun. Paras lopputulos saadaan, kun lämpötilaa mitataan yhdistelmätermostaatin avulla sekä huoneilmasta että lattiarakenteesta ja ohjaus tehdään näiden tietojen perusteella.
Ilmalämpöpumppu soveltuu tällaisiin kohteisiin hyvin peruslämmön tuottajaksi, mutta lattialämmityksen asetuksia ei pidä muuttaa nopeasti tai usein. Ilmalämpöpumppu reagoi nopeasti lämpötilan muutokseen, joten sen avulla sisälämpötilat saadaan pidettyä halutulla tasolla sillä aikaa, kun lattialämmitys reagoi hitaammin lämpötilan laskuun.
Ilmalämpöpumppujen välillä on merkittäviä eroja. Uudemmat mallit tuottavat lämpöä tehokkaasti kovillakin pakkasilla ja niiden hyötysuhde on selvästi parempi kuin vanhemmissa laitteissa.
Lämpöpumppua hankittaessa mitoitus on ratkaisevaa: liian pieni laite ei jaksa lämmittää pakkasilla, kun taas oikein mitoitettu pumppu kattaa suuren osan lämmitystarpeesta. Myös äänitaso, sulatusjärjestelmän toiminta ja huoltotarve kannattaa huomioida.
