Monilla työnantajilla on tapana tarjota työntekijöilleen virike-etua. Kyseessä on vapaaehtoinen ja verovapaa etu, jonka työntekijä voi käyttää esimerkiksi liikunta- tai kulttuuripalveluihin. Konkreettisena esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi kuntosalin jäsenkortti tai lippu elokuvanäytökseen.
Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan käytä etua kuten pitäisi. Joillakin työntekijöillä on tapana esimerkiksi ostaa virike-edullaan lahjakortteja ja myydä niitä verkon kauppapaikoilla eteenpäin. Joskus ilmoituksessa kerrotaan jopa avoimesti se, että lahjakortti on ostettu virike-edulla.
Työsuhde-etuja tarjoavan Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen huomauttaa, että työsuhde-eduilla hankittujen lippujen myyminen eteenpäin on yksiselitteisesti kiellettyä.
– Liikunta- ja kulttuurietu on verovapaata tuloa 400 euroon asti vuodessa työntekijöille, jonka vuoksi myös Verohallinnon ohjeistuksissa on vaatimus, että edun tulee olla henkilökohtainen, ollakseen verovapaata tuloa, Lahtinen painottaa Verkkouutisille.
Voiko työnantaja puuttua tällaiseen tilanteeseen mitenkään, jos työntekijöiden havaitaan käyttävän työsuhde-etujaan väärin? Lahtisen mukaan työnantajien tulee ensisijaisesti kouluttaa henkilökuntaansa siitä, miten työsuhde-etuja tulee käyttää oikeaoppisesti.
– Jos väärinkäytöksiä havaitaan, työnantajien tulee puuttua näihin mahdollisiin väärinkäytöksiin. Myös Edenredillä on oikeus rajoittaa asiakkaidensa etujen käyttöä, jos käyttöehtoja rikotaan.
Virike-edun väärinkäytöstä voi tulla myös seurauksia työntekijälle.
– Mahdollinen väärinkäytös rikkoo työnantajan ja palkansaajan keskinäisiä työsuhde-etujen käyttöehtoja. Seuraukset ovat työnantajan ratkaisuja ja työnantajan sekä työntekijän välinen asia. Myös Verohallinto valvoo ja puuttuu etujen käyttöön, Lahtinen kertoo.
Virike-etujen väärinkäytöksiä pyritään valvomaan ja estämään etukäteen. Lahtisen mukaan tärkeintä on, että jokainen toimija tuntee säännöt ja osaa toimia oikein.
– Lisäksi valvontaa tehdään erilaisin menetelmin, ja käytössä on myös keinoja ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä. Esimerkiksi elokuvaliput ovat nykyään nimettyjä, jotta kulttuuriedulla hankittuja lippuja ei voi jakaa muille.
– Koulutamme ja käymme jatkuvaa keskustelua palveluntarjoajien kanssa siitä, miten ennaltaehkäisyä ja valvontaa tulee tehdä, ja kehitämme jatkuvasti käytänteitä, Lahtinen jatkaa.
Jokainen palveluntarjoaja hyväksytään verkostoon manuaalisesti. Samalla varmistetaan, että ne täyttävät viranomaisten asettamat vaatimukset.
– Palveluntarjoajien kanssa laaditaan aina erillinen sopimus, joka käydään huolellisesti läpi ennen hyväksyntää, Lahtinen kertoo.
Hänen mukaansa Edenredillä on oikeus milloin tahansa rajoittaa palvelun käyttöä, jos se epäilee, että käyttöehtoja ei ole noudatettu.
Vaikka virike-edun väärinkäytöksiä tulee vastaan silloin tällöin, suurin osa työntekijöistä käyttää etua kuten kuuluukin.
– Virike-etu on Suomen yleisin työsuhde-etu. Se on käytössä noin 1,3 miljoonalla suomalaisella eli noin joka toisella työssäkäyvällä aikuisella. Tähän suhteutettuna väärinkäytökset ovat hyvin harvinaisia.
Työsuhde-etujen tarkoituksena on tukea työntekijän terveyttä ja hyvinvointia. Siksi Lahtinen pitääkin valitettavana, että jotkut työntekijät pyrkivät käyttämään saamiaan etujaan väärin.
LUE MYÖS:
Ovatko työsuhde-etusi menossa vanhaksi? Asiantuntija vinkkaa käyttökohteet
Virike-edulla voi ostaa lipun elokuviin, mutta ei suoratoistoa – tämän vuoksi