Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan viimeiset työllisyysluvut eivät ole erityisen huonoja, mutteivät toisaalta luo uskoa siihen, että työllisyys olisi Suomessa erityisemmin nousemassa.
Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen trendi oli marraskuussa 72,6 prosenttia, kun se oli 72,4 prosentin tasolla jo viime vuoden lopussa. Parannusta on siis tänä vuonna tullut vain 0,2 prosenttiyksikköä.
– Suhdanne-ennusteet ennakoivat yksimielisesti Suomen talouden kasvun hidastuvan merkittävästi ensi vuonna. Yleisesti uskotaan silti, että työllisyys jatkaa paranemista, joskin aiempaa hitaammin. Ensi vuodelle ennustettu kasvu on kuitenkin niin hidasta, ettei ole mitenkään selvää, että työllisyys paranisi enää lainkaan, Appelqvist toteaa tiedotteessaan.
Hänen mukaan prosentin paikkeilla pyörivä talouskasvu ei ole historiallisesti ajatellen riittänyt nostamaan työllisyyttä, vaan on saattanut tuoda mukanaan jopa työllisyyden supistumista ja työttömyyden nousua. Lisäksi työllisyystilanne on historiallisesti edelleen korkea, mikä sekin nostaa lisäparannusten vaikeuskerrointa.
– Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinotoimistoihin marraskuussa edelleen runsaasti eli 56 600 kappaletta, mutta paikat täyttyvät tällä hetkellä heikosti eikä työvoima kasva käytännössä lainkaan, Appelqvist muistuttaa.
Hän pitää työllisyyden kasvun hyytymistä huolestuttavana myös Sanna Marinin (sd.) uuden hallituksen kannalta, koska julkisen talouden tasapainottamisessa toivo on laskettu työllisyysasteen nousun varaan.
– Alkuvuodelle odotetaankin tietoja hallituksen uusista työllisyystoimista. Painavien toimenpiteiden puuttuessa tulee keskeisin työllisyyteen vaikuttava tekijä olemaan käytännössä kotimainen suhdannetilanne. Jos kasvu jää prosenttiin tai jopa alle, ei ole uskottavaa ajatella, että työllisyys suuremmin nousisi, Appelqvist varoittaa.
Lue myös:
Työllisyysaste polkee paikoillaan
Muuttuiko hallituksella mikään muu kuin viestintä?