Edellytykset maaseudun yrittäjistä ponnistavaan biotalouden kasvuun näyttävät taas paremmilta, joskin lopullinen analyysi kohteiden vaikutuksista on syytä tehdä heti, kun se on käytännössä mahdollista, sanoo MTK hallituksen perjantaisesta liikennelinjauksesta.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää valtion tapaa etsiä keskeisimmät korjausvelkakohteet yhdessä elinkeinoelämän kanssa oikealta.
– Biotalouden ollessa yksi keskeisimmistä kohteiden valintakriteereistä nousi maaseudun tietoverkko keskeiseen asemaan korjausvelkaohjelmassa. MTK – yhdessä alueellisten tuottajaliittojen sekä metsänhoitoyhdistysten kanssa – teki kiinteää yhteistyötä viranomaisten kanssa ympäri Suomea kohteiden löytämiseksi.
Valtaosa rahoituksesta käytetään tiestön parantamiseen kolmen vuoden aikana. Maaseudun elinkeinoelämän kannalta keskeisiä sorateitä oli jo listoilla.
MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola toivoo, että vielä korvamerkitsemätöntä 364 miljoonan euron määrärahaa käytetään keskeisimpien sorateiden kunnostamiseen.
– On kuitenkin syytä muistaa, että nyt käytettävällä määrärahalla korjausvelan purkaminen saadaan vasta alkuun. Jos määrärahatasoja ei saada pidettyä yhtä korkeina myös vuoden 2018 jälkeen, rappeutuu tiestö yhä kiihtyvällä tahdilla, muistuttaa Mäki-Hakola.
Hän toteaa, että korjausvelan purkaminen mahdollistaa maatalouden ja metsätalouden kustannustehokkaat maantiekuljetukset.
Biotalouden näkökulmasta myös yksityistieverkolla on runsaasti keskeisiä parantamistarpeita yleisen tieverkon lisäksi. Yksityisteiden määrärahojen nostaminen onkin oikeansuuntaista politiikkaa ja edistää monien eri toimialojen kannattavuutta.
– Nyt valituissa yleisten teiden kohteissa on vahva maaseudun yrittäjyyden painotus. Tästä on hyvä jatkaa, korostaa MTK.
Lue myös: Hallitukselta 600 miljoonaa euroa teiden ja ratojen kunnostamiseen