Anne Bernerin mukaan liikenneverkon niin sanottua korjausvelkaa vähentävät toimenpiteet suunnitellaan strategisten suuntaviivojen mukaan.
Toimien valintakriteereinä ovat asiakkaiden tarpeet, korjausvelan hallinta sekä digitalisaatio ja uudet palvelut. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
– Näiden kriteerien perusteella Liikennevirasto on suunnittelut korjausvelan toimenpideohjelman. Toteutettavia hankkeita on laajasti ympäri Suomea ja ne perustuvat nyt aidosti niihin tarpeisiin, joita liikenneverkon käyttäjillä, kuten elinkeinoelämällä on. Olen pitänyt tärkeänä myös sitä, että liikenneverkon huoltamisessa otetaan huomioon digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja varaudutaan tulevaisuuden palveluihin, sanoo Berner.
Hänen mukaansa hallituksen tavoitteena on saada liikenneverkko sellaiseen kuntoon, että se vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja voi toimia tehokkaana kasvun alustana.
– Nyt käynnistyvät korjaushankkeet työllistävät erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ympäri Suomen. Lisäksi valitut toimenpiteet parantavat kaikkien väyliä käyttävien turvallisuutta ja ympäristöä, Berner kertoo.
Toimenpiteiden valinnasta vastaa asiantuntijavirastona Liikennevirasto. Liikennevirasto on julkaissut korjausvelkaohjelman vuosille 2016-2018. Siinä on mukana maantie-, rata-, vesiväylä- ja digitalisointihankkeet, jotka toteutetaan hallituksen 600 miljoonan euron lisärahoituksella.
Ohjelma on julkaistu Liikenneviraston verkkosivuilla.
Valinta perustuu jatkuvaan arviointiin
Korjausvelan rahoituksen kohdentamisessa olennaista on huolehtia elinkeinoelämän edellytyksistä sekä työssäkäyntialueiden liikenteen toimivuudesta.
Tavoitteena on pysäyttää korjausvelan kasvu ja vähentää velkaa hallitusti. Korjausvelka kasvaisi ja väylien kunto heikkenisi nopeasti ilman korjausvelkapanostusta.
Digitaalinen tieto puolestaan mahdollistaa asiakastarpeiden ja liikenteen toimenpiteiden kohtaamisen tehokkaasti, mutta tarvitaan myös tiedon analysointia ja jalostamista sekä vahvaa hyödyntämistä. Tämä auttaa korjausvelan hallinnassa ja ehkäisee uuden korjausvelan syntyä. Myös liikenteen automatisaatiota edistetään.
Muuttuvat olosuhteet otetaan huomioon ja toimenpiteiden valinta perustuu jatkuvasti päivittyvään tietoon, asiakkaiden todellisiin tarpeisiin sekä laadukkaisiin vaikutusarviointeihin.
