Venäjän eliitti on pysynyt helmikuun suurhyökkäyksen jälkeen yllättävänkin yksimielisesti Kremlin valitseman linjan takana. Tälle on tarjottu runsaasti perusteluja. Monen asiantuntijan mukaan kyse on muun muassa siitä, ettei sodan tukemiselle tai hiljaiselle hyväksynnälle ole vaihtoehtoja. Sodan vastustamisen hinta on myös monen venäläispäättäjän mielessä edelleen suurempi kuin nykykurssilla jatkaminen.
Eturivin Venäjän politiikan asiantuntija Tatjana Stanovaja on pitkään muistuttanut Moskovan eliitin yhtenäisyydestä. Nyt tässä on kuitenkin tapahtunut hänen mukaansa käänne.
– Hiljattaiset sotilaalliset tappiot vaikuttavat ja tilanne muuttuu. Voidaan yksinkertaistaen sanoa, että kyse on erittäin nopeasti muodostuvasta strategisesta jakolinjasta (Hersonista luopuminen on kärjistänyt sitä valtavasti), joka kiertyy sen kysymyksen ympärille, ”mitä seuraavaksi tehdään”, Venäjän politiikkaan keskittyvää R. Politik -sivustoa ja analyysipalvelua vetävä Stanovaja kirjoittaa Twitterissä.
Asiantuntijan mukaan eliitti jakaantuu nyt kahteen leiriin. Vastakkain ovat ”vaikutusvaltainen, varakas ja pragmaattinen eliitti” ja ”köyhä, poliittisesti heikko eliitti”, jolla ei ole suuria omistuksia, mutta joka vaikuttaa Kremliin ideologisesti.
Ensimmäisessä leirissä istuvilla on Stanovajan mukaan runsaasti hävittävää. He haluavat säilyttää omaisuutensa ja vaikutusvaltansa ja palata sotaa edeltäneeseen tilaan.
Jälkimmäisessä leirissä oleviin asiantuntija laskee taas konservatiiviset patriootit, joilla ei ole todellista otetta vallasta, mutta joita diktaattori Vladimir Putin toisinaan kuuntelee ja joilla on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa.
– Heillä on ääni ja yhä suurempi ote agendasta, Tatjana Stanovaja summaa.
Leirit eivät ole hänen mukaansa todellisuudessa aivan näin selviä.
Hän kertoo esimerkkeinä ensimmäisen kategorian hahmoista kaksi pitkäaikaista Putinin lähipiiriläistä, öljyjätti Rosneftin johtaja Igor Setshinin ja Rostec-yritysryppään johtaja Sergei Tshemezovin. Hän palveli aikanaan Putinin kanssa KGB:ssä Itä-Saksassa. Myös Igor Setshinillä on tiettävästi KGB-tausta. Tätä ei kuitenkaan koskaan ole myönnetty julkisesti.
Toiseen kategoriaan Stanovaja lukee taas esimerkiksi ”Putinin pankkiiriksi” kutsutun. miljardööri Ilja Kovaltshukin ja pahamaineista Wagner-palkkasoturiyhtiötä pyörittävän Jevgeni Prigozhinin.
Venäjän hallinnon teknokraatit ovat Tatjana Stanovajan mukaan ensimmäisessä leirissä. Hän korostaa, ettei ensimmäinen kategoria ole mikään rauhanliike, vaikka siihen kuuluvat toivovatkin, että sodasta päästäisiin eroon. Stanovaja muistuttaa tämänkin ryhmän seisovan presidentin rinnalla.
Jakolinja on kuitenkin syntynyt kysymyksistä, joista vaikuttajat ovat erimielisiä.
– He kaikki kokoontuivat ennen tappioita voittamattomalta näyttäneen presidentin taakse. Mutta missä presidentti on nyt? Mitä Ukrainan ja odotettavissa olevien uusien tappioiden kanssa tulisi tehdä?, hän avaa Venäjän eliittiä piinaavia kysymyksiä.
Moskovaa jakaa hänen mukaansa nyt ankarasti kysymys siitä, pitäisikö sodasta luopua vai ei. Maa on hänen mukaansa kietoutunut ”valtavaan väittelyyn”.
– Joko mobilisoidaan ja pommitetaan Ukrainaa kaikella mahdollisella, mukaan lukien ydinaseilla, ja mennään päätyyn asti (tarvittaessa maailmanloppuun) tai sitten myönnetään sodan erheellisyys ja pohditaan, miten tästä tilanteesta päästään ulos, hän kärjistää.
– Tätä käydään nyt läpi silmiemme edessä ja tästä tulee hyvin kiintoisaa ja pelottavaa, Stanovaja jatkaa.
But recent military defeats are making a difference and the situation is changing. Now, to oversimplify, we can say that a strategic split is forming very quickly (and the surrender of #Kherson has sharply exacerbated it) around the question of "what’s next".
— R.Politik (@R__Politik) November 13, 2022
1️⃣ the influential, wealthy, pragmatic elite who are a priori interested in maintaining what they have and returning to the pre-war status quo.
— R.Politik (@R__Politik) November 13, 2022
2️⃣ The poor, politically weak elite, who have no large business assets (well, not so large that they fear losing it), and if they do influence the Kremlin, only ideologically.
— R.Politik (@R__Politik) November 13, 2022
