Verkkouutiset

Venäjän Z-sotasymboli Pietarissa. LEHTIKUVA / AFP Olga Maltseva

Moskovaan ilmestyi julisteita, joissa kuuluisia ruotsalaisia väitetään natseiksi

Asiantuntijan mukaan kyse on ruotsalaisyleisölle suunnatuista provokaatioista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Moskovan katukuvaan on ilmestynyt julisteita, joissa maineikkaita ruotsalaisia väitetään natseiksi. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia julisteista bussipysäkeillä (alla). Asiasta on kertonut myös Lars Wilderäng blogissaan.

Kampanjan laajuudesta ei ole tietoa, mutta suurelta se ei vaikuta. Asiaa tässä selvittäneen The Localin mukaan ainakin yksi juliste on pantu Ruotsin Venäjän-suurlähetystön edustalle.

Julisteista Twitterissä kertonut Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija ja Venäjä-asiantuntija Oscar Jonsson arvioi, että kyse on ruotsalaisille suunnatusta kampanjasta.

– Tässä on kyse ennemmin Ruotsiin kohdistetusta provokaatiosta kuin venäläisille tarkoitetusta, hän sanoo The Localille.

Venäjän ja Ruotsin lipuilla ryyditetyssä otsikkotekstissä todetaan, että ”me olemme natsismia vastaan, mutta he eivät”. Tekstin alla on kuvat lastenkirjailija Astrid Lindgrenistä, ohjaaja ja kulttuurivaikuttaja Ingmar Bergmanista ja IKEA:n perustaja Ingvar Kampradista. Kuvien vieressä on sitaatteja.

Lindgrenin kohdalla lainataan kirjailijan sota-ajan päiväkirjan toteamusta, jossa hän pohtii pelkoaan venäläismiehityksestä ja toteaa, miten saattaisi mieluummin sanoa ”heil Hitler”. Ingmar Bergmanin kuvan vieressä on editoitu kohta ohjaajan muistelmista, jossa hän kuvailee tuntemuksiaan Hitlerin tukitilaisuudesta, johon hän osallistui 16-vuotiaana vaihto-oppilaana Saksassa. IKEA:n perustaja Kampradin kohdalla on taas hänen muistelmiensa kohta, jossa hän myöntää ihailleensa aikanaan Hitleriä.

The Localin jutussa huomautetaan, että Astrid Lindgren oli todellisuudessa vannoutunut natsismin vastustaja. Ingmar Bergman taas kertoo samoissa muistelmissaan natsien julmuuksista ja keskitysleireistä ja kuvailee katumusta, jota hän kokee teininä natsitapahtumassa kokemistaan tunteista.

Ingvar Kampradin natsimielinen menneisyys on ollut tiedossa vuosikausia. IKEA:n perustaja kuului nuorena 1940-luvulla ruotsalaiseen fasistijärjestöön. Hän on myöhemmin ilmaissut katumustaan ja kutsunut aikaa ”nuoruuden harhoiksi”.

Venäjällä on julkaistu hieman vastaavia natsivihjailuja Suomestakin. Esimerkiksi Moskovaa myötäilevässä Regnumissa ilmestyi huhtikuun lopulla artikkeli, jossa väitetään, että Suomi haluaa liittyä Natoon ”hitleriläiseksi” jutussa kutsutun marsalkka C.G.E. Mannerheimin henkilökultin takia.

Venäjän on arvioitu pyrkivän valmistelemaan venäläisiä Suomen ja Ruotsin mahdollisiin Nato-jäsenyyksiin mustamaalaamalla maita. Tavoitteena voi myös olla saada Venäjän propagandaväitteitä leviämään suomalaisten ja ruotsalaisten parissa.

Ukrainalaisten väittäminen natseiksi on ollut keskeinen osa venäjän sotapropagandaa Ukrainassa. Presidentti Vladimir Putinin aikana toisen maailmansodan historiasta on muutenkin tehty tärkeä sisä- ja ulkopolitiikan väline. Samalla historiaa on kirjoitettu uudelleen muun muassa valkopesemällä neuvostodiktaattori Josif Stalinin hirmutekoja ja häivyttämällä Neuvostoliiton sodan alun liitto natsien kanssa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)