Israelin ja Yhdysvaltojen kesäkuussa toteuttamat ilmaiskut heikensivät merkittävästi Irania, mutta niillä oli tuntuvia kielteisiä seurauksia myös Venäjän uskottavuudelle luotettavana liittolaisena, tutkija Ksenija Kirillova toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.
Hän muistuttaa Iranin toimittaneen Vladimir Putinin johtamalle Venäjälle muun muassa Shahed-drooneja, joita on käytetty Ukrainan kriittistä infrastruktuuria ja siviilikohteita vastaan, sekä kouluttaneen henkilöstöä Venäjän oman lennokkituotannon vahvistamiseksi.
– Kun Iranin hallinto sitten kääntyi Moskovan puoleen viikkoja jatkuneiden laajamittaisten ilmaiskujen vuoksi, Moskova ei osoittanut kiitollisuutta eikä tarjonnut juuri minkäänlaista apua. Kremlin propagandistit päinvastoin korostivat, että Iranin kanssa tammikuussa allekirjoitettu strateginen sopimus ei velvoittanut aseelliseen apuun, hän sanoo.
Iranin johto ei vain koe tulleensa petetyksi, vaan pohtii, onko Kreml jopa yrittänyt puukottaa sitä selkään. The Insider -uutissivuston haltuunsa saamien Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n salaisiksi luokiteltujen asiakirjojen mukaan Iran ja Venäjä ovat vakoilleet toisiaan aktiivisesti, ja Kreml on pyrkinyt varmistamaan, että Iran ei kykene kehittämään ydinaseita.
– Teheranissa saatetaan siis vähintään epäillä, että Venäjä on salaa tyytyväinen Iranin ydinlaitoksiin kohdistettuihin pommituksiin, Kirillova toteaa.
Myös Venäjän ja Kiinan väitetysti kukoistavaan suhteeseen liittyy hänen mukaansa paljon kulissien takaista kyräilyä. Suurten kiinalaispankkien kieltäytyminen yhteistyöstä pakotteiden kohteena olevien venäläisyritysten kanssa hiertää Kremliä, ja ainakin kymmenen venäläistutkijaa on saanut maanpetossyytteet vakoilusta Kiinan hyväksi.
Moskovan käytös liittolaismaataan Armeniaa kohtaan ei Kirillovan mukaan ole yhtään johdonmukaisempaa. Kun Armenia joutui aseelliseen konfliktiin Azerbaidžania vastaan, Venäjä ei rientänyt sen avuksi maiden keskinäisestä puolustussopimuksesta huolimatta. Viime aikoina on tihkunut tietoja myös Armeniassa suunnitellusta vallankaappauksesta, jonka jäljet johtavat Kremliin.
Armenian turvallisuusviranomaisten mukaan kaappaussuunnitelmaan sisältyi vaiheittainen strategia hallinnon epävakauttamiseksi mielenosoitusryhmien luomisesta kriittisen infrastruktuurin tuhoamiseen.
– Mitä kaikesta tästä pitäisi päätellä? On perusteltua todeta, että Venäjä on äärimmäisen huono liittolainen. Todennäköisesti kyse on kuitenkin jostain vielä vakavammasta: Kreml ottaa kaiken, minkä liittolaisistaan irti saa, mutta toteuttaa samanaikaisesti kampanjoita niiden elintärkeitä etuja vastaan, liittoutuu niiden vihollisten kanssa ja kriisitilanteessa tarjoaa lähinnä tyhjiä sanoja, Kirillova kiteyttää.
