Pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa. Jo ennen kuin oma koti kuumenee tukalaksi, on hyvä selvittää helteeltä suojautumisen keinoja, Motiva ja HSY:n Ilmastoinfo toteavat tiedotteessa.
Suomalaisia koteja ei ole etenkään vanhemmissa rakennuksissa suunniteltu kestämään pitkiä hellekausia. Asunnot voivat lämmetä jopa yli 30 asteen, mikä heikentää asumismukavuutta ja lisää erityisesti ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden terveysriskejä.
Kodin sisätiloja voi asiantuntijoiden mukaan aurinkosuojata monella tapaa.
– Ensisijaisesti kannattaa estää suoran auringon säteilyn pääsy sisätiloihin. Silloin, kun aurinko paistaa suoraan ikkunoihin, on järkevää sulkea ikkunat, verhot ja kaihtimet. Paras ratkaisu ovat rakennuksen ulkopuolelle lisättävät suojat, ikkunoita varjostavat puut tai muut rakenteet, sillä ne torjuvat auringonsäteitä ennen kuin ne kuumentavat huonetta, Motivan asiantuntija Minna Tolvanen sanoo.
Markiisit, ikkunakalvot, lipat ja katokset ovat Suomessa vielä vähäisellä käytöllä, mutta monessa rakennuksessa ne voisivat vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta. Aurinkosuojausratkaisut ovat usein kestäviä ja kohtalaisen kustannustehokkaita.
– Talon hellekestävyys on hyvä ottaa huomioon laajempien korjaushankkeiden yhteydessä. Riittävä eristys pitää yhtä hyvin kylmän kuin kuumankin pois asunnoista, Tolvanen sanoo.
Passiivisen viilentämisen keinot toimivat sitä tehokkaammin, mitä aiemmin niitä alkaa tehdä. Myös kerrostaloasukas voi viilentää asuntoaan.
– Liian kuumaa asuntoa saa viileämmäksi tuulettamalla oikein. Hyödynnä läpivetoa, jos se on mahdollista. Pidä ikkunat ja kaihtimet tai verhot kiinni päivisin ja avaa ne vain silloin, kun ulkona on viileämpi kuin sisällä. Samoin on tärkeää vähentää kodin lämpökuormaa ja välttää uunin, saunan ja ylimääräisten sähkölaitteiden käyttämistä, HSY:n Ilmastoinfon asiantuntija Elina Mattero-Meronen toteaa.
Jos rakennuksessa on käytössä koneellinen poistoilmanvaihto, kannattaa sen käyttöä tehostaa yöaikaan.
Parin kolmen tunnin tehostuksella saadaan huoneistoihin normaalia enemmän raitista ja viileää yöilmaa, mikä viilentää huoneilmaa ja jäähdyttää rakenteita jonkin verran.
Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumput vievät vähemmän energiaa
Asuntojen koneellinen jäähdytys voi kasvattaa sähkölaskua. Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen vajaasta kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa.
On hyvä muistaa, että jo parin asteen viilennys riittää helpottamaan oloa. Viilennettävää tila kannattaa rajata sulkemalla ovet ja ikkunat, ja jäähdyttää vain niitä tiloja, joissa oleskellaan. Makuuhuone viilennetään pari tuntia ennen nukkumaan menoa, ja viilennys sammutetaan yöksi.
– Usein jo 25–26 asteeseen viilennetty sisäilma tuntuu miellyttävältä, koska huoneilmasta on poistunut viilennyksen yhteydessä myös kosteutta, Minna Tolvanen toteaa.
Myös ilmalämpöpumppua voi käyttää kodin viilentämiseen asettamalla pumppu viilennystoiminnolle. Tällöin ovet ja ikkunat pidetään kiinni ja laite sammutetaan aina poissaolon ajaksi.
Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumput toimivat hyvällä hyötysuhteella ja vievät vähemmän energiaa kuin lämmityskäytössä.
