Lähes joka kolmas lapsiperheessä asuva kertoo lähipiirinsä lapsen kokeneen nettikiusaamista tai ahdistelua vähintään kerran, ja joka viides useammin kuin kerran.
Asia selviää S-Pankin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Kaksikymmentä prosenttia kertoo kohdanneensa tällaisen tilanteen useammin kuin kerran ja kahdeksan prosenttia useammin kuin viisi kertaa.
– Koulupäivä päättyy, mutta lasten ja nuorten arki jatkuu verkossa. Heidän turvallisuutensa varmistaminen on osa koko perheen digiturvallisuutta. Siihen kuuluvat turvallisen vuorovaikutuksen ja henkilötietojen turvaamisen lisäksi turvallinen verkkoasiointi, huijausten tunnistaminen ja pankkitunnusten suojaaminen, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä sanoo tiedotteessa.
Lapset ja nuoret omaksuvat uusia digitaalisia palveluja usein nopeasti. Palvelujen sujuva käyttö ei kuitenkaan vielä tarkoita, että lapsi tunnistaisi verkon haitalliset tilanteet, tai ymmärtäisi esimerkiksi yksityisyyteen, henkilötietoihin tai rahankäyttöön liittyviä riskejä.
– Digiturvallisuuteen kuuluu teknisten taitojen lisäksi ymmärrys omista oikeuksista, yksityisyyden suojaamisesta ja siitä, millainen käytös verkossa ei ole hyväksyttävää. Lapsen kasvaessa verkossa toimimiseen liittyy myös itsenäinen rahankäyttö, ensimmäinen maksukortti ja pankkipalveluihin tutustuminen. Näiden taitojen oppimisessa tarvitaan aikuisen tukea, Niemelä muistuttaa.
Lapsiperheissä asuvista 82 prosenttia vähintään uskoo tietävänsä, miten toimia, jos lähipiirin lapsi on kokenut nettikiusaamista tai ahdistelua. Lähes joka viides, eli 18 prosenttia, on kuitenkin epävarma toimintatavoista tai ei tiedä lainkaan, miten tilanteessa pitäisi toimia.
Vaikka suuri osa aikuisista kokee tietävänsä, kuinka toimia, avun tarjoaminen edellyttää, että lapsen kokema kiusaaminen tulee aikuisen tietoon. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 2025 julkaiseman selvityksen mukaan vain neljä prosenttia nuorista kertoo nettikiusaamisesta luotettavalle aikuiselle, kun vuoden 2021 selvityksessä osuus oli vielä 21 prosenttia.
Kyselytutkimuksessa 31 prosenttia lapsiperheissä asuvista nostaa esiin huolen alaikäisten lastensa digiturvallisuudesta. Yksi keino vahvistaa koko perheen digiturvaa on ottaa verkon riskit säännöllisesti puheeksi.
– Lapselta voi kysyä tavallisen arkikeskustelun yhteydessä, millaisissa ryhmissä ja palveluissa hän toimii ja tietääkö hän, mitä tehdä ikävän viestin, kuvan tai epäilyttävän yhteydenoton kohdatessaan. Samalla on hyvä puhua yksityisyyden suojaamisesta ja siitä, mitä tietoja verkossa ei pidä jakaa, Niemelä sanoo.
– Samat perusperiaatteet kantavat pitkälle myös pankkiturvallisuudessa: omia tietoja pitää suojata, epäilyttäviin yhteydenottoihin suhtautua harkiten eikä pankkitunnuksia, maksukortin tietoja tai vahvistuskoodeja pidä luovuttaa toiselle.