Kansanedustaja, työelämäprofessori Jarno Limnell (kok.) kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuorossaan, ettei kyse ei ole vaaleista, vaan autoritaarisen vallan jatkamisesta.
– Käytännössä Putin kilpailee ainoastaan itsensä kanssa.
Limnellin mukaan ”vaalit” ovat kolmella tavalla erityiset.
– Ensinnäkin ne ovat ensimmäiset presidentinvaalit Venäjällä sitten laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Toiseksi, äänestäminen aiotaan toteuttaa myös vallatuilla Ukrainan alueilla. Kolmanneksi, jos Putin toimii presidenttikauden loppuun 2030, hänestä tulee Venäjän pitkäaikaisin johtaja sitten 1700-luvun lopun Katariina Suuren.
Limnellin mielestä ennen maaliskuun vaaleja on länsimaissa varauduttava Venäjän voimannäyttöön ja informaatiovaikuttamiseen, jolla halutaan vahvistaa Kremlin isännän päättäväistä viestiä Venäjän sisälle.
– Toimet käännetään propagandassa lännen syyksi, joihin Venäjä joutuu toimillaan vastaamaan. Positiivisia viestejä Putin kaipaa ennen maaliskuuta myös sodasta Ukrainasta.
Limnell huomioi, että Venäjän narratiivi ”Ukrainan vapautusoperaatio natsivallanpitäjistä” on vaihtunut viimeisen vuoden aikana korostamaan liberaalin lännen uhkaa.
– Siksi Putinilla ei ole kiire lopettaa sotaa, sillä kyse ei ole vain Ukrainasta vaan ideologisesta ”olemassaolon taistelusta” länsimaita vastaan, jossa Venäjän narratiivissa se käy isänmaallista sotaa sitä uhkaavia länsimaita vastaan.
Limnell katsoo, että Nato-jäsenyys on muuttanut Suomen asemaa aivan olennaisella tavalla.
– Vanha pelko ”Ei enää koskaan yksin” on nyt menneisyyttä. Se on sanoma, jota on syytä kerrata. Ja kerrata, hän kirjoitaa.
Limnellin mukaan Suomen on suhtauduttava vaaleihin nykypäivän maantieteellis-poliittisella realismilla.
– Venäjä on jatkossakin arvaamaton, mutta enää ikinä emme ole yksin.
