Taloustieteen professori Panu Kalmin mukaan keskustelu siitä, miten taloutta pitäisi kouluissa opettaa, on aina tervetullutta.
Hän viittaa Helsingin Sanomissa julkaistuun historiallis-yhteiskunnallisen kasvatuksen professorin Jan Löfströmin ja historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen dosentti Marko van den Bergin mielipidekirjoitukseen.
Kirjoittajien mukaan nuorten talousajattelua tulisi syventää ja monipuolistaa, ja siksi kouluissa olisikin hyvä tuoda esille taloutta koskevia erilaisia tulkintoja.
– Oppikirjoissa, kuten myös julkisessa keskustelussa, painottuvat uusklassisen taloustieteen näkemykset. Se on merkittävä taloustieteen koulukunta, mutta kansainvälisessä talousopetuksen tutkimuksessa sitä haastetaan näkyvästi ja sen rinnalle tuodaan myös muita taloustieteen suuntia ja talousajattelun koulukuntia. Näkemykset poikkeavat osittain toisistaan, joten opetuksessa voitaisiinkin pohtia, millaisia vaihtoehtoja taloutta koskevissa tulkinnoissa on, miten talouspäätökset edistävät eri väestöryhmien etuja ja mitä poliittisia valintoja niissä tehdään, Löfström ja van den Berg kirjoittavat.
Kalmi itse on eri mieltä siitä, että koulujen oppikirjat perustuisivat uusklassiseen taloustieteeseen.
– Pikemminkin oppikirjat eivät perustu oikein mihinkään eksplisiittiseen teoreettiseen lähtökohtaan. Niiden laatua parantaisi, jos ne nojautuisivat taloustieteen peruskäsitteisiin, Kalmi kirjoittaa sosiaalisen median X-palvelussa.
Hän viittaa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa vuonna 2019 julkaistua artikkelia, jonka Kalmi on kirjoittanut yhdessä Mika Malirannan ja Saija Alangon kanssa.
– Tuossa artikkelissa käsittelemme myös Löfströmin ja van den Bergin ehdotuksen kaltaista ajatusta siitä, että vertailtaisiin erilaisia teoreettisia lähestymistapoja. Tässä vaarana kuitenkin se, että opetuksesta tulee pintapuolista ja sekavaa, kun peruskäsitteet eivät tuttuja.
– Lisäksi minun on vaikea hyväksyä Löfströmin ja van den Bergin väitettä siitä, että pitäytyminen valtavirtataloustieteen kehyksessä johtaisi vaihtoehdottomuuteen: kyllä taloustieteen sisälläkin käydään keskustelua erilaisista politiikkavaihtoehdoista. Tämä toki jo oma aiheensa, Kalmi päättää.
Kirjoitus on herättänyt X:ssä keskustelua laajemminkin.
– Nuorten talousajattelua on hyvä parantaa, mutta lukujärjestyksessä ei ole tilaa huuhaalle, jota valtavirtataloustieteen kriitikot pääosin edustavat, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju kirjoitti X:ssä viitaten kirjoitukseen.
Kangasharjun näkemykset herättivät nopeasti myös arvostelua.
– Minusta moninaisen talouspoliittisen keskustelun vaatimisen leimaaminen ”huuhaana” osoittaa syvää sivistymättömyyttä. En ymmärrä, mikä ongelma on siinä, että nuoret pohtisivat kriittisesti talouden eettisiä ja demokraattisia näkökulmia, kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) vastasi Kangasharjulle.
Kangasharjun kanssa samoilla linjoilla on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
– Erikoista suomalaisessa julkisessa keskustelussa on, että taloustieteen valtavirralle ”vaihtoehtoisia” näkemyksiä tarjoavia ei rinnasteta esimerkiksi tieteen valtavirrasta poikkeavaa vaihtoehtoista ilmastotiedettä tai lääketiedettä edustaviin. Usein jopa samat henkilöt vaativat tiukka konformismia ilmastotieteen konsensuksen hyväksymisessä, mutta taloustieteen suhteen asenne onkin täysin päinvastainen.
– Tieteellisen metodin arvo on juuri parhaan mahdollisen tiedon tuottaminen, joka juuri on tätä valtavirraksi kutsuttua, Romakkaniemi jatkaa.
Useammat keskustelijat huomauttavat Romakkaniemelle eron johtuvan siitä, että taloustiede ei ole ilmasto- tai lääketieteen tavoin eksakti tieteenala.
Keskustelu siitä, miten taloutta pitäisi kouluissa opettaa, on aina tervetullutta. Olen Löfströmin ja van den Bergin kanssa eri mieltä siitä, että koulujen oppikirjat perustuisivat uusklassiseen (aka valtavirta-) taloustieteseen. 1/xhttps://t.co/JvDGb1oGdO
— Panu Kalmi 🇫🇮🇺🇦 (@panukalmi) August 15, 2023
Nuorten talousajattelua on hyvä parantaa, mutta lukujärjestyksessä ei ole tilaa huuhaalle, jota valtavirtataloustieteen kriitikot pääosin edustavat. pic.twitter.com/tRKwaNPy8s
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) August 14, 2023
Erikoista suomalaisessa julkisessa keskustelussa on, että taloustieteen valtavirralle ”vaihtoehtoisia” näkemyksiä tarjoavia ei rinnasteta esimerkiksi tieteen valtavirrasta poikkeavaa vaihtoehtoista ilmastotiedettä tai lääketiedettä edustaviin.
Usein jopa samat henkilöt vaativat… https://t.co/Wn4JZZSYGN
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) August 14, 2023
