Onnellisimmat ihmiset asuvat maissa, joissa on paljon kissoja suhteessa väkilukuun. Asia ilmenee tuoreesta tutkimuksesta, jossa vertailtiin 93 maan asukkaiden onnellisuutta ja kissamääriä. Tuloksista kertoo muun muassa The Washington Post.
PLOS One -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän maassa oli kissoja suhteessa väkilukuun, sitä onnellisempia sen asukkaat keskimäärin olivat.
Tutkijat selvittivät, miten kissatiheys, taloudellinen vauraus ja terveydelliset tekijät liittyvät ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Tarkastelussa huomioitiin muun muassa bruttokansantuote, tulotaso ja terveydenhuoltomenot.
– Kansallisella tasolla suurempi kissatiheys oli yhteydessä korkeampaan koettuun hyvinvointiin, tutkimusta johtanut Javier I. Borráz-León kertoo WSJ:lle.
Borráz-León työskentelee käyttäytymisbiologian tutkijana Meksikossa. Tutkimukseen osallistui myös Turun yliopiston tutkija Markus J. Rantala.
Suomi oli tutkimuksessa tarkastelluista maista onnellisin. Suomessa oli myös keskimääräistä enemmän kissoja suhteessa väkilukuun. Yhdysvallat ylitti niin ikään vertailun keskiarvon sekä kissatiheydessä että onnellisuudessa.
Kissoihin liittyy myös terveysriski
Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös toinen, päinvastaiseen suuntaan vaikuttava yhteys.
Kissat voivat levittää Toxoplasma gondii -parasiittia, joka aiheuttaa ihmisille toksoplasmoosiksi kutsutun infektion. Tartunta on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty muun muassa masennukseen ja mielialan muutoksiin.
Tutkijat havaitsivat, että maissa, joissa loistartunnat olivat yleisempiä, ihmiset olivat keskimäärin vähemmän onnellisia.
Yllättävää oli kuitenkin se, että suurempi kissamäärä ei merkinnyt suurempaa tartuntariskiä väestötasolla. Päinvastoin maissa, joissa oli enemmän kissoja, loistartunnat olivat yleensä harvinaisempia.
Tutkijat epäilevät, että havaintoa selittävät ainakin osittain maiden väliset erot lemmikkien hoidossa.
Vauraissa maissa kissoja pidetään useammin sisätiloissa, niille annetaan kaupallisesti valmistettua kissanruokaa ja ne saavat säännöllistä eläinlääkärinhoitoa. Näin mahdollisuudet loisen leviämiseen vähenevät.
Kissan hankkiminen ei välttämättä lisää onnellisuutta
Tutkijat painottavat, ettei tuloksista voi päätellä kissojen tekevän ihmisistä onnellisempia.
Tutkimuksessa havaittiin tilastollinen yhteys, mutta se ei osoita syy-seuraussuhdetta. On mahdollista, että onnellisemmissa ja vauraammissa yhteiskunnissa ihmisillä on yksinkertaisesti paremmat mahdollisuudet pitää lemmikkejä.
Samasta syystä tutkimus ei osoita, että toksoplasmatartunnat itsessään vähentäisivät onnellisuutta.
Borráz-León ei kuitenkaan pidä havaintoja syynä suhtautua kissoihin varauksellisesti.
– En tulkitsisi tuloksiamme syyksi pelätä kissoja. Ne korostavat pikemminkin vastuullisen lemmikinpidon merkitystä, hän sanoo.
Tutkijat korostavat, ettei maita vertailevan tutkimuksen perusteella voida arvioida, tekisikö kissan hankkiminen yksittäisestä ihmisestä onnellisemman.
Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että lemmikit voivat lisätä ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Monelle kissanomistajalle asia lienee selvä ilman tutkimuksiakin.