Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu eli lähellä yrityksiä tapahtuvat sopiminen, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen.
Lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen on myös yhteydessä korkeampaan ansiotasoon.
– Työnantajapuolihan on systemaattisesti yrittänyt kammeta tes-järjestelmää kohti hajautetumpaa mallia. Eteneminen ei ole ollut kovin nopeaa, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle totesi Etlan webinaarissa tänään maanantaina.
Helle toteaa, että Suomessa puhutaan paljon siitä, kumpi on parempi: hajautettu vai keskitetty järjestelmä.
– Tässä tutkimuksessa selvästi käy ilmi se, että hajautettukin järjestelmä voi olla koordinoitu järjestelmä.
Helteen mukaan se, että työmarkkinaratkaisuja koordinoidaan, ei tarkoita sitä, että Suomessa pitäisi pitää kiinni keskitetystä mallista.
Teknologiateollisuus ottaa askeleita kohti paikallisuutta
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan mielestä tärkeintä on ottaa hallittuja askelia kohti hajautetumpaa eli paikallisempaa järjestelmää.
– Teknologiateollisuuden vastikään ilmoittama strategiamuutos tähtää siihen, että otamme hallittuja askeleita kohti suurempaa paikallisuutta, Helle sanoi.
Hän totesi, että Etlan tutkimuksesta käy ilmi, että hajautetumpi järjestelmä ei johda työehtojen heikkenemiseen.
Helle kertoi, että Teknologiateollisuuden strategiauudistuksen ja ylipäätään paikallisen sopimisen lisäämisen yhteydessä nousee esiin pelkoja ja huolia siitä, miten käy työehtojen ja palkkojen.
– Tämä tutkimus tuo hyvää aineistoa siihen, että tämä ei ole todennäköistä, että näin käy, vaan päinvastoin hajautuminen tuottaa pidemmällä aikavälillä nopeamman ansion nousun kuin keskitetty järjestelmä. Peloille ja huolille ei siten ole syytä.
Työttömyyteen voidaan vaikuttaa työmarkkinoilla
Kun mennään kohti yrityskohtaisuutta ja hajautetumpaa mallia, voidaan Helteen mukaan ottaa paremmin huomioon talouden shokit ja yksittäisten yritysten kohtaamat shokit.
Helle totesi, että tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa työllisyys joustaa, palkat eivät.
– Voi ehkä vähän kärjistäen sanoa, että Suomi on tehnyt strategisen valinnan siitä, että annetaan työttömyyden kasvaa, kun työehdot ja palkat eivät jousta.
Helteen mukaan ilmiöön voidaan työmarkkinoilla vaikuttaa, jos niin halutaan. Paikallisempi palkanmuodostus on häneen mukaansa siihen yksi keino.
– Keino ei ole huono, koska tutkimusten mukaan se johtaa siihen, että palkkakehitys on pitkällä aikavälillä myönteisempää, ja tämä on kaikille win-win.
Helle korosti, että kun Teknologiateollisuus puhuu palkkajoustoista, niin se puhuu yrityskohtaisesta palkanmuodostuksesta ja palkantarkistuksista.
– Emme siis puhu palkkojen heikentämisestä tai leikkauksista, Helle tähdensi.
Työmarkkinajohtajan mukaan työmarkkinajärjestöjen kummallakin puolella pöytää täytyisi uskaltaa luovuttaa valtaa kohti paikallista tasoa.