Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden koordinoitu sopiminen, myös hajautettu eli lähellä yrityksiä tapahtuvat sopiminen, on yhteydessä korkeampaan työllisyyteen.
Lähempänä yritystasoa tapahtuva sopiminen on myös yhteydessä korkeampaan ansiotasoon. Keskitetyt neuvottelujärjestelmät, kuten tupot, ovat puolestaan yhteydessä hitaampaan tuottavuuskasvuun.
Tutkimukset eivät tue väitettä, että hajaantunut järjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin.
Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mukaan neuvottelujärjestelmän ja palkkojen välistä yhteyttä on tutkittu paljon ja lähestulkoon kaikki tutkimuksista päätyvät siihen, että hajautumisen ja palkkojen tason välillä on positiivinen yhteys.
Ainostaan Saksasta on näyttöä siitä, että ansiokehitys on ollut hitaampaa yrityksen siirtyessä kokonaan työehtosopimusten ulkopuolelle.
Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ovat pääsääntöisesti hajaantuneet Euroopassa viime vuosikymmenten aikana eli neuvotteluiden taso on siirtynyt yhä lähemmäksi yritystasoa. Suomessa on kuitenkin edelleen pysytty liittotason koordinoidussa sopimisessa toimintaympäristön muutoksista huolimatta.
Hajautettu järjestelmä ei johda työehtojen polkumyyntiin
Vertailumaat ovat 1990-luvulle tultaessa siirtyneet hajautuneempaan, mutta koordinoituun järjestelmään. Etlan Antti Kauhasen mukaan hajautuminen ja koordinaatio eivät ole toistensa vastakohtia. Esimerkiksi Tanskassa ja Japanissa neuvotteluosapuolet koordinoivat palkankorotuksia ottaen huomioon myös korotusten makrotaloudelliset vaikutukset.
Tänään maanantaina julkaistussa Etla-raportissa tarkastellaan työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa taloustieteellisen kirjallisuuden valossa.
Kauhanen ja Jenni Nevavuo toteavat, että tutkimukset eivät pysty osoittamaan suoraa syy-seuraussuhdetta neuvottelujärjestelmän, työllisyyden, tuottavuuden ja palkkojen välisestä yhteydestä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että koordinoidut järjestelmät ovat yhteydessä korkeampaan työllisyyteen, keskitetyt järjestelmät hitaampaan tuottavuuskasvuun ja hajautetut järjestelmät korkeampaan ansiotasoon.
– Tutkimukset eivät tue väitettä, että hajaantunut neuvottelujärjestelmä johtaisi työehtojen polkumyyntiin. Tutkimukset osoittavat selvästi, että Suomessa palkat ovat kansainvälisesti vertaillen jäykkiä, ja sopeutuminen taloutta kohtaaviin shokkeihin tapahtuu enemmän työllisyyden kuin palkkojen kautta, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen toteaa tiedotteessa.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että työehtojen heikentäminen on erittäin harvoin yritysten etujen mukaista.
– Tulosten perusteella voidaan todeta, että organisoidusti hajautettu ja koordinoitu järjestelmä on yhteydessä hyvään työllisyyden tasoon tarjoten samalla joustavuutta yritystasolla. Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa korkea luottamus, koetaan vähän ristiriitoja johdon ja työntekijöiden välillä, työntekijöillä on paljon osallistumismahdollisuuksia työpaikoilla ja sosiaalinen vuoropuhelu on kehittynyttä. Nämä tekijät tukisivat neuvottelujärjestelmän hajautumista Suomessakin, Kauhanen toteaa.
Ruotsissa ja Tanskassa on siirrytty järjestelmiin, jossa alakohtaisia työehtosopimuksia täydentävät työrauhan vallitessa käytävät yritystason neuvottelut. Ruotsissa ja Tanskassa siirryttiin myös keskusjärjestötason koordinoinnissa mallineuvotteluihin eli vientisektori asettaa palkankorotusnormin, jota muut alat seuraavat ja jota sovittelujärjestelmä tukee.
Saksassa hajautuminen tapahtui työehtosopimusten avaamis- eli kriisilausekkeiden kautta. Ne sallivat tietyin ehdoin yrityskohtaiset poikkeamiset alakohtaisesta työehtosopimuksesta. Saksassa hajautumista on tapahtunut myös työehtosopimusten kattavuuden laskun kautta, lisäksi Saksassa on pitkä perinne vientisektorin asettamasta palkankorotusnormista.
