Verkkouutiset

Metsä Groupin saha ja puuvarasto Raumalla. LEHTIKUVA / JUHA SINISALO

Minkä suunnan Suomi ottaa metsäpolitiikassa?

Blogi

Näkymän antaminen on kirjoittajan mukaan tärkeää.
Karoliina Niemi
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry.

Minkä suunnan Suomi ottaa kansallisessa metsäpolitiikassa ja miten Suomen pitäisi jatkossa vaikuttaa EU:n metsiä koskevien politiikkojen valmisteluun?

Nämä ovat metsäteollisuuden näkökulmasta tärkeitä kysymyksiä, joita pohditaan käynnissä olevan kansallisen metsästrategian valmistelutyössä. Uusi strategia tähtää vuoteen 2035 eli 13 vuoden päähän. Siinä ajassa ehtii vähintään kolme hallitusta toimia maassamme.

Parhaillaan lausunnolla olevasta strategiasta toivotaan selkeää, kestävyyden eri osa-alueet tunnistavaa elinkeinostrategiaa. Tämänhetkisessä luonnoksessa on valitettavasti vielä toivomisen varaa.

Metsäsektori on ollut merkittävässä asemassa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa, ja metsäteollisuus aikaansaa edelleen noin viidenneksen tavaraviennin tuottamista euroista. Metsänomistajienkin pussiin kilahti viime vuonna noin 2,7 miljardia euroa kantorahatuloja. Samalla markkinoille saatetaan ilmastoystävällisiä tuotteita, jotka vähentävät ihmiskunnan siteitä fossiilisiin raaka-aineisiin. Tätä tuotantoa ja näitä euroja Suomi tarvitsee jatkossakin. Jotta kilpailukyky ja vientieurot voidaan säilyttää, tarvitaan positiivista näkymää ja investointeja. Synkistely ei puolestaan lupaa hyvää investointihalukkuudelle.

Metsäteollisuudelle näkymän antaminen on tärkeää, koska metsäala on tunnetusti pitkäjänteistä toimintaa. Metsätaloudessa vauvana istutetusta puusta saadaan tukkia vaarina, ja teollisuuden hankkimien koneiden on tarkoitus pyöriä vuosikymmeniä. Katse on siis vielä pidemmälle kuin valmistuvalla metsästrategialla.

Tällä hetkellä metsäteollisuus investoi Suomeen. Kun metsiin perustuva vientiteollisuus investoi miljardeja kotimaiseen tuotantoon, se odottaa kilpailukykyistä toimintaympäristöä myös raaka-aineen hankinnan osalta. Raaka-aineen saatavuus on metsäteollisuuden elinehto, ja sitä tulee metsäpolitiikalla vaalia. Samanaikaisesti vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimenpiteitä tarvitaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään. Muistetaan, että metsien elinvoimaisuudesta huolehtiminen ja kasvun lisääminen ovat tärkeää ilmastotyötä.

Tutkimusta, osaavan työvoiman saatavuutta tai paikkatiedon kehittämistä ei niin ikään tule unohtaa metsästrategiassa. Yhä tarkempi tieto metsistämme, puustosta, monimuotoisuudesta ja maaperästä auttaa hoitamaan ja käyttämään metsiämme paremmin. Kokonaisuudesta ei sovi unohtaa myöskään toimivan logistiikan merkitystä. Se on aivan uusien haasteiden edessä Venäjän rajan mentyä kiinni.

Kansallisen metsästrategian arvo on perinteisesti ollut kyky yhteensovittaa haastaviakin teemoja. Aikaisemmissa metsästrategioissa kestävyyden eri osa-aluista on onnistettu muodostamaan tasapainoinen kokonaisuus. Nykyisessä luonnoksessa tässä on onnistuttu päämäärien ja tavoitteiden osalta, mutta ei toimenpiteiden.

Lausunnolla olevan metsästrategian heikkous on juuri taloudellisen ulottuvuuden väheksyminen toimenpidelistauksessa: metsien kasvua kyllä korostetaan, mutta elinkeinojen osalta kasvunäkymää esitetään lähinnä metsistä saatavien keruutuotteiden ympärille. Jokamiehenoikeudella kerättävät mustikat ovat toki erittäin tärkeitä, mutta luonnontuotealan kehittäminen ei voi olla metsästrategian keskeinen kulmakivi. Metsästrategiassa on nähtävä myös metsätalouden ja -teollisuuden mittava taloudellinen merkitys.

Metsästrategian uudistamisen valmistelu aloitettiin viime vuoden puolella, jolloin maailma oli kovin erilaisessa asennossa kuin nyt. Metsästrategian tulee tunnistaa muuttunut nykytila ja samaan aikaan pystyä katsomaan pitkälle. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet uuteen arvoon, ja siinä toimintakykyisellä metsäsektorilla on iso rooli.

Uuden metsästrategian ennakoidaan valmistuvan vuoden lopussa, joten aikaa suunnanmuutokselle vielä on. Metsäpolitiikassa toteutettiin paljon tärkeitä ja positiivisia uudistuksia 2010-luvulla, mutta niitä tarvitaan myös kuluvalla vuosikymmenellä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS