Puheenjohtaja Minja Koskela (vas.) vastustaa ydinenergialain muuttamista ja velkajarrua. Suojelupoliisin kelkkaan hypänneestä vasemmistoliitosta on tullut ikävä riesa sosiaalidemokraateille ja vihreille.
Vasemmistoliiton nousun piti taittua, kun puheenjohtaja Li Andersson jätti puolueensa johtamisen lokakuussa 2024. Pesti päättyi menestykseen eurovaaleissa, joissa hän keräsi yksin enemmän ääniä kuin sosiaalidemokraatit tai keskusta.
Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Minja Koskela. Hän sai puolueen, jonka kannatus oli Yleisradion tilaamassa mielipidemittauksessa 9,3 prosenttia.
Andersson nosti vasemmistoliiton suosion selvästi vihreiden yläpuolelle. Se on yksi merkittävimmistä muutoksista 2023 eduskuntavaalien tulokseen verrattuna.
Koskelan valinnan jälkeen yleisesti arveltiin, että varovaisesti linjaansa oikealla tarkistanut vihreät kipuaa ohi. Mutta ei.
Vihreiden seikkailu vasemmalla ja hämärä talouslinja saattavat vieläkin painaa puolueen suosiota alas, vaikka puheenjohtaja vaihtui jo 2023 Maria Ohisalosta Sofia Virtaan. Vihreät on viimeksi ollut Ylen mittauksissa vasemmistoliittoa suurempi pian vaalien jälkeen vuonna 2023.
Koskela aloitti haparoivasti. Tiedot taloudesta olivat hataria, ja hän jäi keskustelutilaisuuksissa ärhäkkään Virran varjoon.
Minja Koskelan vasemmistoliitosta on kuitenkin tullut oikea oppositiopuolue. Se on vastustanut useimpia pääministeri Petteri Orpon (kok.) porvarihallituksen esityksiä.
Vasemmistoliitto on pannut sekä sosiaalidemokraatit että vihreät ahtaalle. Koskela nousi heti barrikadille, kun tuli tieto hallituksen aikeista muuttaa ydinenergialakia, joka estää ydinaseiden tuonnin Suomeen.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi tuoreeltaan hallituksen esitystä varovaisesti. Hän moitti tapaa, jolla asiaa oli valmisteltu.
Lindtman on mahdollisesti tuleva pääministeri. Hän ei voi ehdottomasti torjua hanketta. Ennen vaaleja olisi kuitenkin uskaliasta tukea hallitusta, koska se saattaisi avata kannattajavuodon SDP:sta vasemmistoliittoon.
Vihreillä on sama pulma. Virta ihmetteli esityksen valmistelua. Hänen mielestään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitäisi pyrkiä parlamentaariseen valmisteluun.
Perussuomalaisten entinen johtaja Timo Soini arveli Ylellä, että vasemmistoliitto varmisti vaalivoittonsa jättäytyessään pois eduskuntapuolueiden sopimasta velkajarrusta.
Vasemmistoliitto pääsi keskustelussa toiseksi osapuoleksi. Asetelma on hankala SDP:lle ja vihreille, jotka ovat mukana jarruttamassa. Vasemmistoliitto rohkenee vaatia veronkorotuksia leikkausten välttämiseksi.
Tällä viikolla Koskela löysi epätavallisen liittolaisen. Suojelupoliisin tiistaina julkistetun raportin mukaan kotikoulut ”voivat pitkällä aikavälillä edistää yhteiskunnan eriytymiseen liittyviä turvallisuusuhkia, kuten ekstremististä vaikuttamista lapsiin ja nuoriin”.
Koskela ilmoitti vasemmistoliiton kannattavan koulupakkoa. Kotikoulut kiellettäisiin.
Muut vikisivät perässä. Vihreitä lukuun ottamatta ne varoivat kannattamasta Koskelan esitystä. Koskela on työskennellyt opettajana, ja vasemmistoliitto on aiemminkin arvostellut kotikouluja.
Kannatusmittausten perusteella vasemmistoliitolla menee mukavasti. Anderssonin aikana vasemmistoliiton paras eduskuntavaalitulos oli 8,2 prosenttia.
Koskelalle voi käydä niin kuin oppositiojohtajille menestyksen jälkeen joskus käy.
Siperia on edessä, jos hallituksen ovet jostain syystä avautuisivat.
Silloin on vaalilupauksista ja puoluepäätöksistä huolimatta vaihdettava velkaveturista jarruvaunuun. Tämän tietävät Soinin lisäksi vasemmistoliiton entiset puheenjohtajat Suvi-Anne Siimes ja Andersson.