Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) järjestettiin lokakuussa 2019 kokous alkoholin etämyynnin kieltämisestä. Julki tulleiden kokousmuistiinpanojen perusteella tapaamisessa suunniteltiin, millaisia alkoholin etämyyntitapauksia tulisi saada oikeuslaitoksen käsiteltäväksi.
EU-komissio oli tyrmännyt vuonna 2017 alkoholilain uudistuksessa ministeriössä kaavaillun etämyyntikiellon ja muistiinpanoissakin todetaan, ettei kieltoa tai määritelmää etämyynnistä ole tulossa lakiin. Tästä huolimatta muistiinpanot antavat sellaisen kuvan, että tosiasiallinen kielto ja mielikuva sellaisesta pyrittäisiin luomaan oikeustapausten ja näkyvästi viestittyjen esitutkintojen kautta.
Muistiinpanot on julkaissut viranomaisten etämyyntikipuilua jo pitkään penkonut Rikhard Sjöberg. Hän on ollut aiemmin julkisuudessa asiasta tekemiensä tietopyyntöjen vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Ismo Tuominen sai esimerkiksi syyskuussa huomautuksen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta Sjöbergin tekemän tietopyynnön ”käsittelyn merkittävästä viivästymisestä”.
Nyt julki tulleessa kokouksessa olivat läsnä ministeriöstä muun muassa Ismo Tuominen ja kansliapäällikkö Kirsi Varhila sekä Valviran, tullin ja poliisin edustajia.
Kokouksessa käytiin läpi asian oikeudellista tilaa. Alun taustoituksessa todetaan, että alkoholilain vastainen alkoholijuomien myyminen on rikos ”ja joistakin, mutta ei kaikista, ulkomaalaisten myyjien toimintatavoista on nyt korkeimman oikeuden ja myös EUT:n oikeuskäytäntöä”.
Muistiinpanoissa huomautetaan, ettei tunnusmerkistön täyttymisessä sovelleta tai tutkita valmisteverotuslakia eikä ”etämyynnin” käsitettä, koska alkoholilaki ei käsitettä tunne.
– Valviran ohjeistuksen vastainen alkoholijuomien myynti toisista jäsenmaista on jatkunut ja myös uusista myyjistä on merkkejä julkisuudessa. PM [Antti] Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan Alkon nykyinen vähittäismyynnin yksinoikeus turvataan. Kokouksen tarkoitus on selvittää, mihin toimiin tulisi ryhtyä, että alkoholilain ja rikoslain tulkinta erilaisiin myyntitilanteisiin täsmentyisi käytännössä, asiakirjassa sanotaan.
Mielenkiintoisiksi muistiinpanot menevät, kun siirrytään kohtaan, jossa puidaan ”alkoholilain valvonnan toimintavaihtoehtoja”. Sen mukaan kokouksessa todettiin, ettei ministeriö valmistele alkoholilain muuttamista asiassa.
– Eli ”etämyynnin” määritelmää tai laissa säädettyjä erillisrajoituksia ei ole tulossa, muistiossa kerrotaan.
Tämä saattaa johtua siitä, että asiassa on haluttu välttää EU-oikeudelliset ongelmat. EU-komissio ei nimittäin ole etämyyntikieltoa niellyt.
Verkkouutiset sai vuonna 2017 haltuunsa komission lausunnon ja komission ja STM:n salaista kirjeenvaihtoa alkoholilain silloisessa uudistuksessa lakiin kaavaillusta etämyyntikiellosta.
Esimerkiksi tässä jutussa kerrottiin kattavasti komission etämyyntikiellolle antamasta tyrmäyksestä ja STM:n etämyyntikaavailuista kuten muun muassa suunnitelmasta luoda Suomeen Alkoon perustuva etämyyntijärjestelmä.
Komission ryöpytyksestä tai sen lausunnossa ehdotetuista muutoksista ei tuolloin puhuttu mitään julkisuudessa. Tiettävästi asiaa ei nostettu tässä laajuudessa esiin myöskään lain valmistelun yhteydessä.
Vaikka lakiin ei etämyyntikieltoa siis vieläkään tulisi, keskusteltiin kokouksessa muistiinpanojen perusteella muista keinoista. Etämyynnin kieltämistä haluttiin edistää oikeuskäytännön kautta seuraavasti [korostukset Verkkouutiset]:
– Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö on muistiossaan esittänyt ja oikeuskansleri on puoltanut toimintamallia, jossa oikeustila täsmentyisi saattamalla oikeuslaitoksen käsiteltäväksi ensisijaisesti toimintaa, jossa tahallaan markkinoidaan ja myydään Alkon vähittäismyyntimonopoliin kuuluvia alkoholijuomia Suomessa olevalle ostajalle ja jossa myyjä järjestää ostajalle alkoholijuomien kuljetusmahdollisuuden ulkomailta ostajan osoittamaan paikkaan Suomessa.
– Tässä yhteydessä todettiin, että joissakin tapauksissa ulkomailta myytäviä alkoholijuomia markkinoidaan Suomessa julkaistavissa lehdissä tai Suomessa järjestettävillä messuilla. Todettiin, että toimintavaihtoehtoa, jossa viranomaisten ohjeistuksen vastaisesti jatkettuun myyntiin ja uusien myyjien markkinoille tulemiseen ei puututa, ei ole olemassa.
Asiaan palattiin uudestaan, kun etämyynnin estämistä arvioitiin valmisteverotuksen näkökulmasta. Tämänkin kohdan perusteella viranomaiset kävivät läpi, millaisia tapausten tulisi olla.
– Kerrattiin, että alkoholilain tulkinta täsmentyy sellaisten tapausten kautta, joissa nimenomaan ei rikota valmisteverotuslakia. Voidaan sanoa, että myyjän oman käsityksen mukaan hän myy alkoholijuomia ”Suomessa”, jos hän haluaa huolehtia juuri Suomen valmisteverotuslain mukaisista velvollisuuksista.
Konkreettisten jatkotoimien osalta kokouksessa todettiin, että sekä tulli että poliisi voivat molemmat olla toimivaltaisia suorittamaan esitutkintoja. Viestintää asiasta pidettiin hankalana, mutta toisaalta katsottiin, että ensimmäisten esitutkintojen aloittaminen ja niiden näkyvä viestiminen ”vähentävät nopeasti lainvastaista toimintaa”.
– Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valvira tarkentavat jatkotoimien käynnistämiseen liittyvät yksityiskohdat ja sopivat, miten ministeriö tukee virastoa haastavassa viestinnässä.
– Tulli ja poliisi voivat myös tarvittaessa keskenään sopia niille toimitettujen esitutkintapyyntöjen tehtäväjaosta. Molemmille on tärkeää, että alkoholilain valvontaviranomaiset avustavat tarvittaessa lain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkinnat ovat hyvin laajoja ja työläitä senkin vuoksi, että rikoksen tuottaman hyödyn selvittämistä ja konfiskaatiota on pidetty tärkeänä. Toisaalta ensimmäisten esitutkintojen aloittaminen näkyvästi viestittynä vähentää nopeasti ja huomattavasti lainvastaista toimintaa.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Alkoholin etämyyntisotku on viranomaisen törkeyden huippu (VU 11.2.2021)
