Suomen ajankuva näyttää heikolta erityisesti viidestä eri syystä, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Sami Pakarinen viestipalvelu X:ssä.
Ensimmäiseksi Pakarinen nostaa velanoton. Suomen julkinen velkasuhde on ekonomistin mukaan korkealla ja kestämättömällä uralla.
Kuluvan vuoden puolivälissä julkisyhteisöjen velkasuhde oli kohonnut 88 prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU-sääntöjen mukaan alijäämään suuruus saisi olla korkeintaan kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen luku oli tänä vuonna 4,5 prosenttia, mikä johti päätymiseen EU:n ”tarkkailuluokalle”.
Toiseksi Pakarinen huomauttaa, että Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat maailman korkeimmat. Vuonna 2023 suhdeluku oli 55,7 prosenttia, EU:n keskiarvon ollessa 49 prosenttia.
Kolmanneksi Pakarinen muistuttaa, että Suomessa vallitsee maailman kovin tulojen tasaus verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeen. Neljänneksi haasteeksi ekonomisti listaa sen, että Suomi lienee länsimaiden sääntöuskovaisin yhteiskunta.
Viidenneksi ja viimeiseksi Pakarinen harmittelee, että Suomessa on kehittyneiden maiden heikoin pitkän aikavälin talouskasvu. Kuluvana vuonna Suomen talouden ei arvioida kasvavan lainkaan, ja sitäkin seuraavina vuosina talouskasvun odotetaan jäävän melko laihaksi.
Pakarinen ihmetteleekin, miksi vapaus ei kiinnosta suomalaisia enempää.
– Milloin ymmärretään, ettei valtiovetoisuus luo hyvinvointia? hän kysyy.
Tämä on ajankuva Suomesta:
1) Julkinen velkasuhde korkealla ja kestämättömällä uralla
2) Julkiset menot/BKT maailman korkeimmat
3) Maailman kovin tulojen tasaus verotuksen ja tulonsiirtojen jälkeen
4) Länsimaiden sääntöuskovaisin yhteiskunta
5) Kehittyneiden maiden heikoin…
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) December 7, 2025
