Forecan meteorologi Joanna Rinne kertoo blogissaan, että tähän aikaan vuodessa heiltä kysytään erityisen paljon kevään alkamisen ajankohdasta.
– Vaikka kevät alkaa todellisuudessa vähitellen ja aalloittain, jollekin hetkelle halutaan vetää rajaviiva, jonka kohdalla voidaan sanoa, että vuodenaika on vaihtunut talvesta kevääksi, Rinne kirjoittaa.
Meteorologin mukaan keväästä on useita määritelmiä.
Yksi niistä on kalenterivuoden kevät.
– Kalenterivuoden kevät alkaa maaliskuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa. Kalenterivuosi on yksinkertainen – kukin vuodenaika on meillä aina kolmen kuukauden pituinen, ja siihen ei vaikuta lainkaan, sattuiko maaliskuussa olemaan lauhaa vai paukkupakkasia. Tämä kevään määritelmä toimii hyvin esimerkiksi kirjanpidossa, mutta heikommin maanpäällisen luonnon ilmiöiden seurannassa, Rinne kertoo.
Toinen on tähtitieteellinen kevät, joka alkaa kevätpäiväntasauksesta. Aivan tarkka aika vaihtelee vuosikohtaisesti.
– Yleensä se on 20.3., mutta joskus 19.3. Tähtitieteellinen kevät päättyy kesäpäivänseisaukseen eli 20.–21.6. Tähtitieteellinen kevät ottaa luonnon hieman enemmän huomioon kuin kalenterikevät – sen vuodenaikojen vaihtumisen ajankohdat määrää maapallon liike auringon ympäri, Rinne kirjoittaa.
– Kevään alkamispäivänä yö ja päivä ovat tarkalleen yhtä pitkät, päättymispäivänä pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään (ja eteläisellä lyhimmillään). Tähtitieteellisessä vuodenaikojen määritelmässä luonto otetaan valon määrän muodossa huomioon, mutta siinäkään kevään etenemisnopeuden vuosien välinen vaihtelu ei näy, hän jatkaa.
Kolmas on terminen kevät, jonka alkuaika meteorologin mukaan määrittyy siitä, milloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle.
– Terminen kevät on käsitteenä sikäli ongelmallinen, että vuorokausien keskilämpötilat harvoin nousevat nollan yläpuolelle kiltisti kerralla, vaan ne seilaavat edestakaisin nollan molemmin puolin kylmemmän ja lämpimämmän sään vaihdellessa. Sen takia termisen vuodenajan vaihtumishetkeä ei kerrota välittömästi vaihdoksen tapahduttua, vaan Ilmatieteen laitos ilmoittaa sen vasta parin kuukauden päästä, kun voidaan olla jälkikäteen varmoja, että kevät on varmasti alkanut, Rinne kirjoittaa.
– Meteorologiassa termisiä vuodenaikoja seurataan siksi, että niiden avulla voidaan tutkia sitä, miten kevään eteneminen etenee Suomen eri osissa ja eri havaintoasemilla, sekä sitä, miten vuodet eroavat toisistaan.
Hankala ennustaa
Meteorologi Joanna Rinne kertoo blogissaan, että kevään sään eteneminen riippuu suursäätilasta eli matala- ja korkeapaineiden ja ilmamassojen liikkeistä.
– Liikkeet on ennustettavissa hyvin reilun viikon päähän, mutta sen jälkeen ennustettavuus heikkenee merkittävästi. Päivittäissääkartoista ei ole suurta apua tulevan kevään ennustamisessa, hän kirjoittaa.
Tuoreen kuukausiennusteen mukaan sää on Suomessa tulevilla viikoilla ajankohtaan nähden keskiarvoja kylmempi. Vuodenaikaennuste kuitenkin näyttää, että maalis-toukokuu on ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi.
– Molemmat ennusteet voisivat olla oikeassa, jos tulevat viikot eletään pääosin ajankohdan keskiarvoihin nähden kylmässä säässä, mutta sen jälkeen siirryttäisiin ajankohtaan nähden lämpimään säähän, Rinne toteaa.
– Todellisuus kuitenkin on, että Suomen sää ei ennustu pitkissä ennusteissa kovinkaan luotettavasti. Pitkät ennusteet onnistuvat sään ennustamisessa paremmin kuin pelkät tilastot, mutta loppupeleissä tuleva kevät saattaa silti käyttäytyä toisin kuin ennusteet nyt arvioivat.
Joanna Rinne toteaa, että vasta aika näyttää, milloin tänä vuonna kevät alkaa.
Onko tulevan kevään alku ennustettavissa? Joanna kertoo Forecan blogissa!#forecasuomi #keväthttps://t.co/IDnEergXI8
— Foreca Suomi (@forecasuomi) February 24, 2023