Maailmassa on syntymässä datakeskusongelma. Vuoteen 2030 mennessä tekoälyn tarvitsemat datakeskukset voivat käyttää kolme prosenttia koko maailman sähkönkulutuksesta ja vuoteen 2035 mennessä jo 3,8 prosenttia.
Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, datakeskusten sähkönkulutuksen osuus voi olla neljän vuoden päästä jo 17 prosenttia.
Siksi SpaceX, Amazon ja Blue Origin tarjoavat ratkaisuksi tämän infrastruktuurin siirtämistä avaruuteen, jossa aurinkovoimaa on helppo tuottaa eikä jäähdytysongelmia ole. Yhtiöt ovat jättäneet hakemukset yhteensä yli miljoonan datakeskuksen sijoittamisesta kiertoradalle seuraavan vuosikymmenen kuluessa.
Ilmastotutkijat ovat järkyttyneitä. Rakettien laukaisujen ja vanhojen satelliittien putoamisten määrä nousisi satakertaiseksi nykyiseen verrattuna. Niistä syntyvien vaarallisten saasteiden pitoisuudet yläilmakehässä voisivat saavuttaa käännepisteensä.
Rakettien päästöinä on nokea, jolla on ilmakehässä lämmittävä vaikutus. Putoavien satelliittien alumiini tuottaa palaessaan alumiinioksidia, joka puolestaan tuhoaa otsonia. Tutkijoilla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tarkkaa ymmärrystä siitä, mitä kemiallisia reaktioita saasteiden ja ilmakehän kaasujen välillä tapahtuu yläilmakehässä.
Se kuitenkin tiedetään, että yläilmakehässä saasteet viipyvät paljon pitempään kuin lähellä maan pintaa.
– Lähellä maata sade ja tuulet poistavat saasteet ilmakehästä viikoissa. Jos ne pannaan ilmakehän ylempiin osiin, niiden paluuprosessi maahan on hyvin paljon hitaampi, totesi University College Londonin ilmakehän kemian professori Eloise Marais Space.comille.
Esimerkiksi rakettien tuottama noki voi viipyä ilmakehässä kolme vuotta, mikä tarkoittaa, että sen konsentraatio voi kasvaa vaarallisen paljon lähivuosina. Jokainen SpaceX:n Starshipin laukaisu tuottaa noin 76000 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, saman verran kuin lähes 18000 bensiinikäyttöistä henkilöautoa vuodessa.
Ars Technica arvioi, että miljoonan datakeskuksen vienti kiertoradalle edellyttää 77000 Starshipin laukaisua – 15300 laukaisua vuodessa. Vertailun vuoksi vuonna 2025 laukaistiin koko maailmasta avaruuteen 324 rakettia.
Ympäristöasiat vähällä huomiolla
Toinen puoli on putoava avaruusromu. Tällä hetkellä kiertoradoilla on lähes 19000 satelliittia käytöstä poistetut mukaan lukien.
Suurin osa on tällä hetkellä 800 kilon painoisia Starlink V2 Mini -satelliitteja, mutta SpaceX:n datakeskussatelliittien massa voi olla jopa 7,5 tonnia – ja ne uusittaisiin viiden vuoden välein.
Tulevaisuudessa jopa satoja tonneja metalleja, joita ei luonnostaan esiinny ilmakehässä, putoaisi ilmakehään joka vuosi. Siksi syntyvien yhdisteiden vaikutuksetkin ovat epäennustettavia.
Tutkijoita huolettaa se, miten vähän ympäristöasiat ovat mukana keskustelussa datakeskusten viemisestä avaruuteen. Maraisin mukaan tarvittaisiin paljon enemmän havainnointia ja aikaa tutkia vaikutuksia.
– Meidän täytyy absoluuttisesti ymmärtää se, ja meidän täytyy ymmärtää ennen kuin laukaisemme miljoona satelliittia. Ei niin, että laukaisemme ne ja odotamme, mitä tapahtuu, University of British Columbian astronomian professori Aaron Boley säestää Maraista.
LUE MYÖS:
USA:n teknologiajäteillä on kohta omat voimalansa