Olkiluoto 3 sai rakennusluvan vuonna 2005. Olkiluodon piti valmistua vuonna 2009, mutta ydinvoimala ei vielä tänä päivänäkään puske sähköä täydellä teholla.
Verkkouutiset kysyi viranomaisilta ja asiantuntijoilta, miksi Olkiluoto 3 on viivästynyt?
– Syitä on historian varrella monia ja TVO on paras niihin vastaamaan. Haasteita oli jo alun perin muun muassa suunnittelun keskeneräisyydestä takia. Rakentajatahon ollut Areva on kokenut uudelleenjärjestelyjä, ja myös viivästyksistä aiheutuvista korvauksista on ollut erimielisyyttä. Uudentyyppisen laitoksen käyttöönotossa on totta kai omat haasteensa. STUK:illa sääntelyviranomaisellanakin on varmasti myös omaa opittavaa tästä projektista, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
Verkkouutiset pyysi Teollisuuden Voimasta kommenttia Olkiluoto 3:n viivytyksiin, mutta yhtiöstä ei vastattu haastattelupyyntöön.
LUT-yliopiston energiatekniikan professori Juhani Hyvärinen kertoo, että syitä on pohdittu myös heillä.
– Matkan varrella syitä on mietitty paljon, kun nähtiin, että rakentaminen myöhästyy. Sieltä on jotain opittu. Nyt on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä tästä käyttöönottovaiheesta. Mutta yksi oppi on, että näin valtavan isoa ja monimutkaista laitosta ei kannata tehdä, hän toteaa.
Riku Huttunen yhtyy Hyvärisen näkemykseen.
– Oppina on ainakin se, että tällaisen laitoksen rakentamisessa aikataulujen ja toteutuksen osalta tarvitaan osaamista ja realismia. Suurten yksittäisten räätälöityjen ydinvoimayksiköiden rakentaminen ei välttämättä ole enää kannattavaa, vaan modulaarisuuteen ja sarjatuotantoon pohjautuvat mallit ovat potentiaalisempia, hän sanoo.
Nykyteknologialla uusi ydinvoimala valmistuisi nopeasti
Teknologia on kahdessakymmenessä vuodessa mennyt paljon eteenpäin, ja nykyään tehokkaidenkin voimalaitosten rakentaminen on mahdollista nopeassakin aikataulussa. Toisaalta Juhani Hyvärinen muistuttaa, että isojakin voimaloita on saatu pystyyn varsin nopeallakin aikataululla.
– Silloin, kun ydinvoimateollisuus 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, oli edellisen kerran voimissaan, niin muutamassa vuodessa saatiin isoja voimalaitoksia käyntiin.
Kun edelliset Olkiluodon ydinvoimalayksiköt rakennettiin, niin teollisuus toimi eri periaatteella.
– Silloin oli paljon enemmän laitostoimittajina suuryrityksiä, jotka toimivat hyvin paljon itsenäisesti. Heillä oli tutut alihankkijat, konepajat ja laitevalmistajat, joita ne olivat käyttäneet paljon, ja ne tiesivät, mitä pitää tehdä.
Suuria voimaloita ei ole enää välttämättä tarkoituksenmukaista rakentaa. Pieniä voimaloita voidaan polkaista käyntiin varsin nopeastikin.
– Alle kahteen vuoteen rakentamisessa ei päästä. Suurin osa ajasta menee erilaisiin valmistelutöihin.
Ydinvoima ja tuulivoima voivat taata Suomelle tulevaisuudessa omavaraisuuden sähköntuotannossa. Siihen voidaan päästä nopeallakin aikataululla, ja kaiken lisäksi ydinvoima on toimintavarmaa ja vähäpäästöistä.
– Historia näyttää, että ne maat, jotka ovat satsanneet ydinvoimaan, niin niillä on matalat hiilidioksidipäästöt. Norja on ainoa poikkeus, koska sillä on vesivoimaa kattamaan kaiken sähkönkulutuksen, Hyvärinen sanoo.
– Ydinvoima sopii kustannusrakenteensa takia hyvin perustuotantoon. Pelkän tuulivoiman varassa ei kannata olla, koska muuten tulee hyvin helposti kylmiä päiviä.
Byrokratia ei ole suurin haaste
Suomessa byrokratia on asettunut monessa hankkeessa yhdeksi esteeksi. Uuden ydinvoiman rakentamista se ei kuitenkaan torppaa.
– Byrokratia ei ole varsinaisesti suurin haaste ydinvoiman rakentamisessa. Se on enemmänkin sitä, että ei eroteta, millä on väliä ja millä ei ole väliä. Nykyään ollaan paljon enemmän kiinnostuneita sellaisista yksityiskohdista, joilla ei ole niin paljon merkitystä, Juhani Hyvärinen sanoo.
Esimerkiksi Juhani Hyvärinen nostaa sen, että Suomen metsäteollisuus on hyötynyt Olkiluoto 3:n rakentamisesta varsin mittavasti.
– Dokumentteja on nykyään helppo tuottaa, ja niitä pyydetään helposti. Olkiluoto ykkösen ja kakkosen turvallisuusseloste on kooltaan 30 leveätä mappia. Siihen mahtuu noin 15 000 sivua. Olkiluoto 3 turvallisuusseloste on TVO:n tiedotteen mukaan 140 000 sivua. Se on kymmenen kertaa pidempi, Hyvärinen sanoo.
Hyvärisen mukaan selosteeseen on lisätty sellaistakin materiaalia, jota sinne ei tarvittaisi.
– Tärkeät asiat mahtuvat kyllä pienempäänkin tilaan. Minulla on sellainen tuntuma, että koko ei ole paisunut mitenkään suunnitelmallisesti vaan se on hiljalleen hiipinyt valtavan kokoiseksi.
Riku Huttusen mukaan suomalainen lainsäädäntökään ei nouse enää sen eteen, ettei ydinvoimaloita voitaisi tarvittaessa rakentaa nopeastikin.
– Rakentaminen vie aikansa, mutta mm. kaavoitus, ympäristövaikutukset, ydinturvallisuuden varmistaminen, turvajärjestelyt ja ydinjätehuolto ovat asioita, joista pitää huolehtia, Huttunen sanoo.
– Ydinenergiasäännöstöä, mukaan lukien STUK:n laajaa normistoa, ollaan juuri nyt kokonaisuudessaan uudistamassa tarkoituksena muun muassa virtaviivaistaa valvontamenetelmiä. Ydinenergialaki ei estä esimerkiksi SMR:ien rakentamista. Suurempi kysymys on käytännön sääntelyn ja valvonnan toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tarvitaan myös parempaa kansainvälistä yhteistyötä. Uuden teknologian käyttöönotto ei jää lainsäädännöstä kiinni.