Toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta kiistää, että suunnitelmat nopeusrajoitusten alentamisesta olisivat keino säästää teiden kunnossapidosta.
– Ei. Valitettavasti maantieverkosta melko suurikin osa on heikossa kunnossa, mutta pääsääntöisesti ne ovat vähäliikenteisiä ja alemman nopeusrajoituksen maanteitä, Anttila sanoo Verkkouutisten Asiakysymys-videohaastattelussa.
Mitä tulee taas päätieverkkoon, siellä nopeusrajoituksia ei jouduta tien kunnon vuoksi laskemaan kuin paikallisesti ja tilapäisesti, vakuuttaa Anttila.
Väylävirasto on ohjeistamassa nopeusrajoitusten laskuun satasesta kahdeksaankymppiin useilla tieosuuksilla. Tämän lisäksi joillain tieosuuksilla kokeillaan yhdeksänkympin nopeusrajoitusta. Anttila painottaa, että kyse on pyrkimyksestä parantaa liikenneturvallisuutta ja hankkeiden taustalla vaikuttaa Ruotsin-malli.
Ruotsissa sadan kilometrin tuntinopeutta voidaan käyttää, jos ajosuunnat on ”fyysisesti eroteltu toisistaan” esimerkiksi keskikaiteella. Väyläviraston lausuntokierrokselle lähetetyssä versiossa on pyritty löytämään Suomesta erityisesti ne maantiet, joissa onnettomuusriski on kohonnut.
Valtakunnallisesti nopeusrajoitus laskisi sadasta kilometristä tunnissa kahdeksaankymppiin noin 1800 kilometrillä.
Anttila korostaa, että kyse on valmisteluvaiheesta, ja tähän liittyen kerätään eri tahojen ja kansalaisten näkemyksiä asiasta. Lausuntokierros on herättänyt näkemyksiä puolesta ja vastaan ja se päättyy ensi viikolla.
Tullaanko nämä lausunnot aidosti ottamaan huomioon?
– Ilman muuta. Tämä on asia, josta me nimenomaan haluamme tietopohjaista keskustelua.
Väylävirasto on julkaissut verkkosivuillaan tietoa asiasta ja myös kartan koskien tieosuuksia, joille nopeusrajoitusten laskua kaavaillaan.
KATSO UUSIN JAKSO: Tässäkö todellinen syy nopeusrajoitusten alentamiseen? Väylävirastosta tiukka ”ei”