Verkkouutiset

Kevyt raketinheitinpatteri Rovajärven maastossa Arctic Shield 18 -harjoituksessa Rovaniemellä joulukuussa 2018. Maavoimat

Miksi Neuvostoliitto uskoi kylmässä sodassa marssivansa Suomen läpi?

Tiedusteluveteraani toistaa väitteen, jonka mukaan aloitteen maiden yhteisestä puolustuksesta teki Urho Kekkonen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ruotsin sotilastiedustelun veteraani Jan Leijonhielm, 78, palaa uudessa kirjassaan Ett svenskt leijon. Ett liv i underrättelsevärlden (Medströms) aiempiin tietoihinsa presidentti Urho Kekkosesta.

Leijonhielm kertoi joitain vuosia sitten, että Kekkonen oli kylmässä sodassa valmis antamaan Neuvostoliiton puna-armeijalle vapaat kädet hyökkäyksessä tai puolustuksessa Ruotsia ja Natoa vastaan.

Suomessa on ajoittain arveltu, että Urho Kekkonen olisi itse voinut olla takana kuuluisassa prosessissa, jossa Neuvostoliitto pyrki 1970-luvulla sotilasyhteistyöhön Suomen kanssa, mutta se torjuttiin.

Jan Leijonhielm kirjoittaa nyt, että korkeat sotilaallisen ja poliittisen tason suomalaislähteet olivat hänen kanssaan samaa mieltä neuvostouhasta ja ”katsoivat voivansa olla avoimia siitä ruotsalaisten kontaktien kanssa”.

– Tällaiselta suomalaiselta lähteeltä sain informaatiota, että presidentti Urho Kekkonen oli eräässä tilanteessa pyytänyt pääesikunnan johtoa, eli Suomen puolustusvoimien komentajaa, ottamaan yhteyttä venäläiseen vastapariinsa venäläisen puolustusministeri Dimitri Ustinovin vierailtua Suomessa. Tarkoitus oli keskustella mahdollisesta venäläisten voimien siirrosta Suomen Lappiin länteen suuntautuvan hyökkäyksen aikana. Itse asiassa oli venäläisiä ehdotuksia Venäjän läpimarssista pohjoisessa Suomessa tehty jo aiemmin, ja Ustinov toisti silloin tällöin ehdotuksensa, Jan Leijonhielm kirjoittaa.

Leijonhielm toteaa tietävänsä keskustelusta, jota Suomessa syntyi hänen aiemmasta kirjoituksestaan asiasta. Hän noteeraa eräiden tutkijoiden ja keskustelijoiden katsovan, että tiedoilta puuttuu todisteita.

– Sympatisoin tietysti heitä, jotka valittavat jonkun sortin todisteiden puuttumista, mutta lähdettä ei voi eri syistä vielä paljastaa.

– Tapahtuma ajoittui, lähteen mukaan, jonkin aikaa niin sanotun noottikriisin 1961 jälkeen… ja olisi ollut osa osa ratkaisua jonka Kekkonen teki (Nikita) Hrustsevin kanssa.

Jan Leijonhielm huomauttaa  nykyään pidettävän selvitettynä, että Kekkonen tilasi noottikriisin itse.

– Hänen kysymyksensä pääesikunnan johdolle ei myöskään ollut suoran käskyn muotoinen eikä asiaa dokumentoitaisi millään tavoin, joka vaikeuttaa tulevaa tutkimusta tapauksesta. On kuitenkin useita todisteita, että venäläispuolelta laskettiin voitavan siirtyä sodan syttyessä läpi pohjoisen Suomen.

Kirjan tekijä toteaa henkilökohtaisesti saaneensa venäläisiltä korkeilta upseereilta 1991 varmistuksen, että sotasuunnitelmissa oli koko Suomen miehittäminen ja Suomen rannikkoa käytettäisiin hyökkäykseen Ruotsia vastaan.

– Neuvostoliitossa oli yleisesti asenteena, että Kekkosta pidettiin luotettavana kumppanina ja suuremman vastarinnan varalle ei laskettu. On alleviivattava, että suuret osat suomalaisesta upseerikunnasta sen sijaan olivat asennoituneet kovaan vastarintaan neuvostohyökkäyksen tullessa.

LUE MYÖS:
Näin Ruotsi teki Suomessa signaalitiedustelua
Kaikkien aikojen suomalainen (VU 30.11.2015)

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)