Verkkouutiset

Lumista mäntymetsää Keuruun Huhkojärvellä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Miksi metsistä käydään nielukalabaliikkia?

BLOGI

Metsien kasvu ylitti kirjoittajan mukaan jälleen vuotuiset hakkuut ja muun poistuman.
Karoliina Niemi
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry.

Metsien kasvusta ja hiilinieluista nousi joulun alla miljardiluokan keskustelu. Puhe on halpaa, sillä mahdollisesta nielulaskusta saati sen suuruudesta ei ole tietoa. Silti uhkailtiin jopa kansallisella hätätilalla. Tämä kaikki siitä huolimatta, että vuonna 2021 metsämme sitoivat huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautui. Eli metsien kasvu ylitti jälleen vuotuiset hakkuut ja muun puustopoistuman. Itse asiassa näin on ollut joka ikinen vuosi 1970-luvun alusta lähtien.

Mikä tämän kalabaliikin sitten aiheutti? Tuoreena on mielessä Luonnonvarakeskuksen laskelmat koko maankäyttösektorin muuttumisesta päästölähteeksi, koska metsien nielut eivät pystyneet enää korvamaan muun maankäyttösektorin päästöjä. Keskustelun alkulähde on muutaman vuoden takaisessa EU:n nielupolitiikassa, jossa keksittiin, että nielu onkin päästö, mikäli nielu ei ole niin suuri kuin politiikassa tuolloin haluttiin. Syntyi nurinkurinen tilanne, jossa karttuvista metsävaroista voisi joutua jalkapuuhun. Tästä syystä mediassa nousi esiin mahdollinen nielutonnien ostaminen, vaikka Suomen metsät sitoivat viime vuonna 8,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia enemmän kuin niistä vapautui.

Metsäsektori haluaa metsien olevan nieluja jatkossakin. Me jatkamme aktiivista työtä metsien kasvun parantamiseksi ja siten myös tulevaisuuden hiilinielujen vahvistamiseksi. Tähän työhön niin metsänomistajat kuin metsäteollisuus ovat sitoutuneet. Vahvalla, läpi yhteiskunnan menevällä yhteistyöllä pystymme pitämään metsät elinvoimaisina ja hyvässä kasvussa sekä pääsemään fossiilitaloudesta eroon.

Yhteistyö on myös avainsana, kun katseemme kääntyvät huhtikuun eduskuntavaaleihin ja uuden hallituksen muodostamiseen. Moni tämän päivän kohuista enteilee asioita, joita hallitusneuvotteluihin halutaan mukaan. Metsien hiilinielut ovat tärkeitä, ja Luonnonvarakeskuksen tiedot tulee ottaa vakavasti. Samoin on metsäluonnon monimuotoisuuden laita. Toivottavaa on, että tuleva hallitus katsoo metsien ja metsäsektorin roolia laajemmasta näkökulmasta ja pystyy myös rakentamaan vahvan sekä yhtenäisen rintaman EU:n metsäasioissa.

Metsien hakkuilla on aina tarkoitus. Yhtään puuta ei kaadeta turhaan. Puut jalostetaan tuotteiksi meidän ja maailman muiden ihmisten arkeen. Monet tuotteet korvaavat jo nyt fossiilipohjaisia tuotteita, ja tulevaisuudessa vielä useammat. VTT:n arvioi, että metsäteollisuuden Suomessa valmistamien tuotteiden globaali ilmastohyöty on 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Samaan aikaan metsäteollisuus on vauhdilla vähentänyt tehtaiden fossiilisia päästöjä. Suomessa metsäteollisuuden kaikkien tehtaiden vuotuiset päästöt ovat yhteensä enää noin 3 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, sähköistämällä tuotantoa ja parantamalla energiatehokkuutta tavoittelemme lähes fossiilivapaita tehtaita vuonna 2035. Niin tehdasprosessien kuin tuotteiden kehittäminen edellyttää investointimyönteistä toimintaympäristöä. Onko sellainen jatkossa Suomessa vai jossakin muualla, siinä tulevalla hallituksella on paljon pelissä.

Metsäsektori on ollut koko itsenäisyytemme ajan yksi yhteiskuntamme kulmakivistä. Edelleen metsäteollisuuden tuotteet kattavat viidenneksen tavaraviennistämme. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli vuonna 2021 13,2 miljardia euroa. Metsäteollisuuden toimintaa pyörittää joka päivä suoraan tai välillisesti lähes 75 000 ihmistä läpi Suomen. Verotuloja metsätalous ja -teollisuus tuovat Suomeen vuosittain 3,6 miljardia euroa.

Metsäteollisuuden toiminnan edellytys on häiriötön puun saatavuus kestävästi hoidetuista metsistä. Metsien kasvun ja tulevaisuuden raaka-ainehuollon sekä hiilinielujen osalta toimet ovatkin selvät. Mitään hätiköityjä ratkaisuja ei pitkän kiertoajan metsissä voi eikä tarvitse tehdä. Kaikki lähtee hyvästä ja oikeaan aikaan toteutetusta metsänhoidosta: Päätehakkuun jälkeen uusi puusukupolvi nopeasti vahvaan kasvuun sekä taimikoiden ja harvennusten toteutus ajallaan, kuten myös metsän lannoitus vesistövaikutukset huomioiden. Jatkuvaa kasvatusta on tärkeää lisätä tietyissä suometsissä, joissa metsän uudistuminen ja jatkokehitys onnistuu. Uudesta kestävän metsätalouden kannustinjärjestelmästä on päätetty nykyisen hallituksen aikana, mutta tulevan hallituksen tulee varmistaa riittävä rahoitus metsänhoidon toimiin myös tulevina vuosina. Meillä ei ole varaa laiminlyödä metsien hoitoa tulevaisuuden puun saatavuuden ja myös hiilinielujen näkökulmasta. Samalla edistetään monimuotoisuutta talouskäytössä olevissa metsissä ja arvokkaimpia kohteita talouskäytön ulkopuolelle rajaten.

Metsäsektorilla on jälleen ratkaisun avaimia käsissään, kun tavoitellaan toisaalta metsien kasvun vahvistamista ja pitkän ajan hiilinieluja sekä fossiilisten päästöjen vähentämistä ja toisaalta talouden tasapainoa. Se edellyttää aktiivista toimintaa, ei passivoitumista.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS