Viime viikkoina varmasti yksi useimmin esitetyistä kysymyksistä minulle on ollut, miksi ihmeessä lähdin rekrytointikonsultiksi, tuttavallisemmin headhunteriksi.
Moni on pitänyt ratkaisuani rohkeana, osa käsittämättömänä ja muutama jopa täysin kaistapäisenä. Jättää nyt mielenkiintoinen ja upea tehtävä todella huippukunnossa olevan asiantuntijaorganisaation keulassa ja siirtyä osakkaaksi muutaman hengen ylimmän johdon suorahakuyritykseen.
Jottei maineeni kohtuullisen harkitsevana ja varsin täyspäisenä oman alani ammattilaisena täysin tuhoutuisi, päätin panna ylös muutamia pohdintojani uraliikkeestä.
Miksi? Miksi nyt?
Olen aina halunnut olla mukana tekemässä maailmasta paremman paikan. Työllä ja yrittämisellä on merkitystä vain, jos voi tehdä merkityksellisiä asioita. On merkityksellistä työtä auttaa yrityksiä löytämään oikeat ihmiset oikeille paikoille. Erityisesti isot, globaalit muutokset vaativat yrityssektorin aktiivista toimintaa toteutuakseen. Oikeat ihmiset oikeilla paikoilla tekevät päivittäin ratkaisuja, jotka vaikuttavat olennaisesti esim. ilmastotavoitteiden toteutumiseen.
Toisaalta yritysten johto vaikuttaa myös akuutteihin päivänpolttaviin asioihin. Esimerkiksi jostakin löytyvät ne päättäjät, jotka tekivät alkuvuodesta 2020 välittömät investoinnit covid19-rokotteiden kehittämiseen. Koska maailma piti taas saada avattua. Samoin jossain on se ihminen tai se tiimi, joka teki Rheinmetallilla päätöksen, että Leopard-panssarivaunujen tuotantoa on nopeutettava. Koska rauha pitää voittaa. On olennaista, millaisia ihmisiä yritysten johtopaikoilla on.
Rekrytointibisneksessä pääsee etsimään ratkaisuja myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalon teemaan. Osaavan henkisen pääoman kysyntä on megatrendi, jossa haluan olla mukana auttamassa suomalaisia organisaatioita ja yhteiskuntaa pärjäämään maailmanliigassa.
Kuvaavaa on, että OP:n tammikuussa 2023 julkaistussa suuryritystutkimuksessa 98 prosenttia vastaajista koki, että osaajapula on suurta ja kilpailu työntekijöistä kovaa. Voi tietenkin ajatella, että tällä viitataan enemmän suorittavan portaan työntekijöihin. On kuitenkin tosiasia, että kilpailu parhaista yritysjohtajista se vasta kovaa onkin. Ja yritys, joka saa keulaansa parhaat voimat on se, jolla on parhaat edellytykset saada myös muut halutuimmat työntekijät imuunsa.
Miksi juuri minä?
Olen aina uskonut siihen, että kaiken kehityksen ja kehittymisen takana on ihminen.
Yritykset ja organisaatiot eivät tee päätöksiä – ihmiset tekevät. Tälläkin hetkellä yritysten julkaistessa tilinpäätöksiään kerrotaan, kuinka yritys X on päättänyt tehdä investoinnin Y tai että organisaatio Z on hyväksynyt uuden strategian. Eihän yksikään yritys tai organisaatio näitä päätöksiä tee, vaan ihmiset, joiden vastuulla päätökset ovat.
Työurallani niin politiikassa kuin elinkeinoelämän edunvalvojana olen oppinut, ettei niin pientä ratkaisua organisaatiossa tehdä, etteikö siihen vaikuttaisi kovien faktojen lisäksi myös päätöksentekijän koko kokemustausta ja näkemys asiaan liittyvistä kysymyksistä.
Ihmiset eivät myöskään tee päätöksiään tyhjiössä – yksin ja eristyksissä. Eivät myöskään toimitusjohtajat. Työssäni monenlaisten kotimaisten ja kansainvälisten organisaatioiden johdossa olen nähnyt kaikenlaisia tilanteita, joissa johtamiselle on ollut omat haasteensa. Hyvän headhunterin pitää pystyä näkemään hahmottamaan tämä tilannekuva nopeasti. Väärä henkilövalinta voi viedä kiperää tilannetta jopa huonompaan suuntaan.
Ihmisten väliset suhteet ja kanssakäyminen ovat avainasemassa menestyksekkäälle toiminnalle. Siksi kaikki bisnes ja kaikki johtaminen on aina ihmisten välistä toimintaa. Me ihmiset toimimme ryhmissä, tiimeissä. Jokainen tiimi on uniikki ja sen ”sielun” ymmärtämiseen vaaditaan kokemusta erilaisista ryhmistä ja ryhmädynamiikasta. Mitä monipuolisempi ja ajattelultaan moniulotteisempi tiimi – on se hallitus tai oma johtoryhmä – sen parempiin päätöksiin yleensä päästään.
Diversiteetistä puhutaan kliseeksi asti. Mutta syystä. Monipuolinen, osaamisiltaan ja taustoiltaan riittävän erilaisista ihmisistä koostuva, ajattelultaan moniulotteinen tiimi on kaiken a ja o. Näitä tiimejä pääsen headhunterina rakentamaan.
Meillä on parannettavaa
Olen urallani saanut toimia sekä toimitusjohtajana että hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Niin suomalaisten kuin eurooppalaistenkin organisaatioiden johtamisen haasteet ovat tulleet montaa kautta tutuiksi. Meillä Suomessa on monta asiaa hyvin, mutta parannettavaa löytyy meiltäkin.
Me Odgers Berndtsonilla teimme viime syksynä kyselytutkimuksen, jossa kysyimme 72 suomalaiselta toimitusjohtajalta heidän kokemuksiaan hallituksen onnistumisesta johtamisessa.
Tarkastelimme hallituksia kolmesta näkökulmasta: strategian, tulosten ja motivaation johtajina. Tutkimuksestamme käy ilmi, että eniten kehitettävää hallituksilla kaikissa yritystyypeissä on toimitusjohtajan motivaation johtamisessa. Vain 43 prosenttia kyselyymme osallistuneista toimitusjohtajista kokee, että hallitus onnistuu tällä osa-alueella hyvin. Listayrityksissä vain joka kolmas, mutta perheomisteisissa yhtiöissä sentään yli puolet kokee hallituksen toiminnan motivoivaksi.
Välillä hallitustyössä tuppaa unohtumaan, että toimitusjohtaja on myös ihminen. Toimitusjohtajan näkeminen ammattiroolinsa lisäksi myös ihmisyksilönä on osa nykyaikaista johtamista.
Jokainen, joka on joskus saanut toimia toimitusjohtajana, tietää miten iso merkitys hallitukselta saadulla kannustuksella on omalle performanssille. Sillä on väliä, missä fiiliksissä hallituksen kokouksista lähtee.
Hallituksen puheenjohtajan ja muun hallituksen selustatuki ja sparraus on parasta antia, mitä hallitus voi toimitusjohtajalle antaa. Toki menestyäkseen työssään toimitusjohtaja tarvitsee muutakin kuten esimerkiksi strategian selkeyttä. Se, että kunnianhimon aste ja strategiset tavoitteet on selkeästi ilmaistu ja samalla tavalla ymmärretty, on edellytys tehokkaalle toimeenpanolle.
Tilaa unelmille
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille.
Näin lauloi Irwin Goodman vuonna 1989.
Lähteminen sopivana hetkenä yrittäjäksi on ollut minun unelmani jo pitkään. Kun vähän alle parikymppisenä tulin Oulusta opiskelemaan Helsinkiin, ensimmäinen juttuni oli perustaa parhaan kaverini kanssa yritys. Melkein kolmekymmentä vuotta siinä meni, että pääsin päätoimekseni harjoittamaan yritystoimintaa tällä yritykselläni. Muu elämä vei eikä sitä sopivaa hetkeä tullut. Kunnes päätin lopettaa sitku-elämän ja tarttua toimeen.
Mottoni on, että elämän tarkoitus on auttaa kanssaihmisiä olemaan onnellisempia ja menestymään. Niinpä ajattelin, että valitsen yrittäjyydelleni sellaisen kohteen, että pääsen työkseni toteuttamaan mottoani.
Haluan tehdä merkityksellistä työtä merkityksellisten asioiden parissa. Tarttua uusiin haasteisiin ja toimeksiantoihin eri toimialoilta ja eri vaiheessa olevilta organisaatioilta. Tutustua joka päivä uusiin asioihin ja ihmisiin. Auttaa löytämään ja tunnistamaan ihmisten vahvuudet ja millaisessa ympäristössä ihmiset kukoistavat. Auttaa seuraavan sukupolven parhaita kykyjä urallaan eteenpäin.
Minua ajaa eteenpäin usko ihmiseen, ihmisten kykyyn kehittyä ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Erilaiset yritykset ja organisaatiot tarvitsevat erilaisia ihmisiä. Eri kehitysvaiheissa tarvitaan erilaisia osaamisia.
Tässä iässä uskallan luottaa omiin vahvuuksiini. Hyvä headhunter ymmärtää toimitusjohtajien tarpeet. Yhtä tärkeää on totta kai ymmärtää, millaista toimitusjohtajaa hallitus tarvitsee yritystä vetämään.
Summa summarum, tunnen itseni ja tiedän mistä pidän. Elämä on liian lyhyt jonninjoutavaan arpomiseen. On tehtävä enemmän niitä asioita, mistä pitää. Tiedän myös, että rakastan selkeitä, hallittuja prosesseja. Projekteja, joilla on alku ja loppu. Jotta maailma on kaunis, kaikella on hyvä olla alku ja loppu. Ja olla kiitollinen kaikesta, mitä on saanut tehdä ja kokea niiden välissä. Tämä koskee myös töitä unelmatyöpaikoissa.
