Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen siteerasi eduskunnan kyselytunnilla viime syyskuun välikysymyskeskustelua.
Tuolloin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi, että ”hallituksen pitää kuitenkin jatkuvasti ponnistella sen eteen, että luottamus Suomeen säilyy vahvana jatkossa. Luottamusta lisää ensinnäkin se, että valtion budjetoinnissa palataan ensi vuonna kehysmenettelyyn”.
– No, mitä sitten tapahtui velkariihessä? Kehykset särkyivät, kun vasemmiston vappumiljardi sujahti kakun päälle. Pohjaesityskin sisälsi toistakymmentä miljardia velanottoa ensi ja sitä seuraavalle vuodelle, Kai Mykkänen sanoi.
Kokonaisuutena Mykkäsen mukaan ”keskustan kiemurtelun ansiosta Suomen lähivuosien velanotto loiveni peräti veret seisauttavat kaksi prosenttia”.
– Onko tämä kahden sadasosan ero vasemmiston velkalinjaan nyt se keskustan vastuun linja, vai tarjotaanko meille vain näytelmiä ja näkyjä? Velanoton kiihdyttäjät löivät teidät heittämällä, maalein 98-2.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi voivansa vastata täsmällisesti vasta sitten, kun kehysriihen päätökset on tehty.
– Mutta ehkä sen voin kertoa, kun tässä on aika paljon myös julkisuuteen valunut tietoja ensi vuodesta ja seuraavasta vuodesta: On sanottu, että ensi vuodella kehys nousee yli normitason noin 900 miljoonaa ja vastaavasti vuonna 2023 noin 500 miljoonaa. Näitä lukuja on käytetty julkisuudessa. Ne ovat myös valtiovarainministeriön arvion mukaan sellaisia, voisi sanoa, pakollisia, välttämättömiä menoja, joista on huolehdittava, Matti Vanhanen sanoi ja lupasi palata asiaan.
Kai Mykkänen kysyi pääministeri Sanna Marinilta (sd.), miksi hän johti eduskuntaa helmikuussa harhaan.
Sanna Marin lupasi tuolloin valtiopäivien avajaiskeskustelussa, että ”vuoden 2020 jälkeen on palattu valtiontalouden kehykseen, ja se ohjaa tulevan kehysriihen valmisteluja”.
– Lupauksenne jälkeen talouden näkymät ovat parantuneet. Lähivuosille ennustetaan selvää historiallista noususuhdannetta niin Suomessa kuin maailmalla. Te uskotte suhdanteita hillitsevään keynesiläiseen talouspolitiikkaan. Eikö nyt pitäisi lopettaa velkaantuminen ja kerätä puskuria seuraavan laskusuhdanteen varalle, Kai Mykkänen kysyi.
– Sen sijaan olette juuri päättänyt romuttaa menokehykset – 20 vuotta rakennetut menokehykset – ja kasvattaa hallituskautenne velkaantumista 1750 miljoonalla eurolla seuraaville vuosille. Missä vaiheessa vappumiljardista tuli velkariihen tärkein asia talousvastuun sijaan? Pääministeri Marin, miksi johditte helmikuussa eduskuntaa harhaan?
Myös pääministeri Sanna Marin viittasi siihen, että hallituksen puoliväliriihi on yhä kesken.
– Mutta se iso taloudellinen kuva hallituksella on yhteinen: me haluamme vauhdittaa talouskasvua, koska se on ainoa kestävä tapa ja ainoa tapa saada myös Suomen velkaantuminen taittumaan, velkaantumisen kasvu taittumaan, Sanna Marin sanoi.
– Me haemme kasvua, ja uskon, että tässä meillä on yhteistä opposition kanssa. Olen kuunnellut kokoomuksenkin puheenvuoroja hyvin tarkasti, ja niissä on peräänkuulutettu talouskasvun vauhdittamista, ja mielestäni se on oikea linja tämänkaltaisen kriisin keskellä, missä me olemme.
Marinin mukaan ”me teemme myös rakenteellisia uudistuksia – niitä me olemme tehneet tähän asti, ja niitä me tulemme jatkamaan. Me haluamme vahvistaa työllisyyttä, koska me näemme, että se on ainoa kestävä tapa parantaa Suomen talouden tilaa, kun meillä väestö ikääntyy ja meidän huoltosuhteemme on muutoinkin vaikeuksissa. Ja sen lisäksi me olemme myös valmiita tekemään maltillisia sopeutustoimia”.