Suomelle valitaan ylin poliittinen johto muutaman päivän päästä. Nyt puheissa luvataan taas kymmentä hyvää ja yhtätoista parasta – ja rahaa on. Jos joku puhuu säästöistä, ne ovat julmia leikkauksia ihmisten hyvinvoinnista. Jos joku kehtaa edes mainita työhön ja kasvuun liittyvistä verokannusteista, itsekkyyden leimakirves on otsassa välittömästi.
Miksi me inhoamme niin paljon markkinataloutta? Tuoreessa tutkimuksessa Aalto-yliopiston omistajuuden professori Samuli Knupfer toteaa, että suhtaudumme hyvin varauksellisesti markkinatalouteen ja olemme samalla merkittävästi muita pohjoismaita köyhempiä. Kotitalouksien nettovarallisuus on aikuista kohti Suomessa vain puolet tanskalaisiin verrattuna. Samassa tutkimuksessa professori toteaa, että suomalaisten talousosaamisessa on paljon petrattavaa.
Talousosaaminen puute näkyy esimerkiksi valtion velan vähättelynä poliittisissa väittelyissä eduskuntavaalien alla. Suomen valtion velka on nyt 144 miljardia euroa. Nyt maksamme velasta korkoa 2,5 miljardia. Se on saman verran kuin sisäasiainministeriö hallinnonalan vuosittaiset kulut (poliisi, pelastus, rajat ym.). Nyt on ennustettu, että tällä velkaantumisvauhdilla maksamme muutaman vuoden kuluessa korkoa 5,1 miljardia euroa vuodessa.
Mitä saisi viidellä miljardilla, jos sitä ei tarvitsi maksaa korkona velkojille. Maksaisimme kahdessa ja puolessa vuodessa Suomen hävittäjähankinnat. Maksaisimme puolet Suomen vuotuisista koulutusmenoista. Voisimme lisätä 800 miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön menoluokkaan, vaikkapa tiestön perusparannukseen. Olisiko sittenkin valtion menojen hillintää ja säästäväisyyttä korostava poliitikko paras hyvinvointivaltion puolustaja?
Entä tulopuoli. Kukaan tuskin pystyy kieltämään seuraavaa väitettä: hyvinvointivaltio rahoitetaan yritysten, omistajien ja palkansaajien maksamilla verotuloilla. Nyt joidenkin merkittävien poliitikkojen puheissa on korostunut se, että yrityksiltä on saatava lisää verotuloja valtiolle. Erityinen haukansilmä on kohdistunut listaamattomien yritysten maksamiin osinkoihin ja yrittäjävähennykseen.
Aina kun veroja muutetaan, sillä on myös seurauksensa. Kysyimme osinkoveron korotuksen vaikutuksista yli 1000 yrittäjältä maaliskuussa 2023. Mikäli osinkoverotusta kiristetään, 39 prosenttia yrittäjistä maksaa vähemmän osinkoja. 34 prosentilla yrityksistä kasvuhalukkuus vähenee. 27 prosenttia vähentää investointeja omaan yritykseen. 18 prosenttia harkitsee yrityksen lopettamista. 14 prosenttia siirtää toimintoja pois Suomesta ja 9 prosenttia vähentää henkilöstöä.
Tämänkin selvityksen perusteella verojen nosto voi merkitä jopa valtion verotulojen putoamista tai ainakaan verotulot ovat merkittävästi pienempiä kuin mitä poliitikot odottavat. Velka paisuu, verotus kiristyy ja yhteiskunnallinen noidankehä on valmis. Mielestäni Kauppalehden toimittaja Olli Herrala sanoi muutama päivä sitten Kauppalehden kolumnissaan oivallisesti: Me liberalismin ja vapaan markkinatalouden ystävät edustamme Suomessa muutaman prosentin vähemmistöä. Monet muut ovat enemmän kiinnostuneet rahojen jakamisesta.
