Palestiinan tunnustaminen on ollut keskustelunaiheena viime aikoina. Myös Suomen hallitusta on tentattu siitä, miksi Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa, vaikka monet muut länsimaat ovat tehneet niin.
Vaatimuksia Palestiinan tunnustamiselle on esitetty etenkin vasemmisto-opposition suunnalta SDP:n johdolla. Asiaan kiinnittää huomiota myös kansanedustaja Timo Heinonen (kok.). Hänen mukaansa SDP on halunnut tehdä Suomen ulkopolitiikasta omaa oppositiopolitiikkaansa.
Heinonen huomauttaa, että SDP on tehnyt aiheesta jopa välikysymyksen.
– Välikysymyksen tekeminen tällaisesta aiheesta, minkä myös SDP on yksimielisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjannut ja hyväksynyt, on jopa vastenmielistä. Irtopisteiden keräily ulkopolitiikalla on halpamaista, varsinkin kun itse ovat myös nykylinjaa tukeneet, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Heinonen myös huomauttaa, että välikysymyskeskustelussa tiistaina jäi saamatta vastaus siihen, miksi SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eivät tunnustaneet Palestiinan valtiota Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana vuosina 2019–2023.
– Tähän ei vastannut kukaan vaan korviimme kantautui vain kiemurteleva hiljaisuus, Heinonen toteaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi tiistaina käydyssä välikysymyskeskustelussa, että Suomi on valmis tunnustamaan Palestiinan, kun tietyt ehdot täyttyvät.
– Suomen linja on siis monien muiden maiden kanssa vastaava eli valmius tunnustamiseen on, mutta se tapahtuu vain, jos Hamasin ottamat panttivangit vapautetaan ja myös Hamasiin ja Palestiinalaishallintoon liittyvät ehdot täyttyvät, Heinonen huomauttaa.
Heinonen huomauttaa, että jos Palestiinan tunnustaminen ilman mitään ehtoja ja vaatimuksia olisi ratkaisu, niin silloin Palestiina olisi varmasti tunnustettu jo aiemmin. Hän viittaa siihen, että Suomen ulkoministerinä toimi vuosina 1995–2000 SDP:n Tarja Halonen ja hänen jälkeensä Erkki Tuomioja (sd.) ensin vuosina 2000–2007 ja sitten 2011–2015. Kummankaan toimiessa ulkoministerinä Palestiinaa ei kuitenkaan tunnustettu.
– Eikä myöskään Palestiinaa haluttu tunnustaa demarijohtoisen hallituksen kaudella, kun ulkoministerinä toimi vihreiden Pekka Haavisto 2019–2023.
Näiden tietojen valossa Heinonen pitää SDP:n väitteitä omituisina.
– Miksi SDP ei siis ole halunnut Palestiinaa tunnustaa silloin, kun se olisi sen voinut tehdä ilman välikysymyksiä vallan ollessa heillä? Ja jos tunnustaminen olisi aidosti niin vahva toimi millainen eilen välikysymyskeskustelusta sai kuvan, niin eihän alueelle olisi enää mitään kriisejä tämän jälkeen syntynytkään, jos Halonen, Tuomioja tai Haavisto olisi Palestiinan valtiona tunnustanut.
Lopuksi Heinonen toteaa, että maailma ei ole näin yksinkertainen.
– Ei se ollut tuolloin eikä se ole nytkään. Suomen Palestiinan tunnustaminen ei tätä kriisiä ratkaise, mutta oikea-aikaisella toimella yhdessä muiden maiden kanssa voimme asiaa yhdessä sovittuun suuntaan eli kahden valtion suuntaan viedä.
– Tulemme siis Palestiinan aivan varmasti tunnustamaan, mutta se tehdään sellaisessa hetkessä, missä se parhaiten edistää alueelle saatavaa rauhaa ja pysyvää ratkaisua, Heinonen päättää.
