STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) kirjoitti Verkkouutisissa (5.11.) yritysten tilanteesta ja Yrittäjien suhteesta ammattiyhdistysliikkeeseen.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan kirjoituksessa on hyvää analyysia yritysten tilanteesta, mutta myös väitteitä, joita on kommentoitava. Palola on erityisen harmissaan siitä, että Yrittäjät on ehdottanut jäsenyrityksilleen, että nämä harkitsisivat työsuhde-etuna YTK:n jäsenmaksun maksamista.
”Onko yrittäjien etujärjestön ay-liikettä kohtaan tuntema inho niin suurta, että se menettää kaiken suhteellisuuden tajun?”, Palola kysyy.
Ensiksi Pentikäinen toteaa olevansa samaa mieltä Palolan kanssa siitä, että hallitus on tehnyt oikeaa politiikkaa, kun se on auttanut yrityksiä pahimman yli.
– On jaettu yritystukia, tehty lainsäädäntömuutoksia ja tuettu yrityksiä monella muulla tavalla, mm. kuntien ja erilaisten organisaatioiden toimesta. Tämä on ollut tärkeää, ja on edelleen olennaista, kun koronan toinen aalto voimistuu ja aiheuttaa myös yrityksille kasvavia ongelmia. Mitä useampi yritys selviää hengissä koronakriisin yli, sitä nopeammin Suomi toipuu. Yritysten tukeminen on myös työntekijöiden ja koko talouden tukemista, Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.
Hän sanoo niin ikään arvostavansa toimia, joita ammattiyhdistysliike on ollut tekemässä yritysten auttamiseksi. Esimerkiksi lomautus- ja yt-prosessien nopeutus oli tärkeä linjaus.
Toiseksi Pentikäinen toteaa olevansa eri mieltä siitä, että yrittäjäjärjestössä tunnettaisiin inhoa ay-liikettä kohtaan tai olisi menetetty suhteellisuuden taju.
– Ay-liike on osa vapaata yhteiskuntaa, ja olen itsekin toiminut muun muassa pääluottamusmiehenä.
Pentikäinen muistuttaa, että Suomen Yrittäjät esitti jäsenilleen YTK:n jäsenmaksua henkilöstöetuna jo vuosia sitten.
– Haluamme, että kaikilla työntekijöillä on muutosturva. Se on myös yrityksen etu aikana, jolloin yritysten tilanteet muuttuvat nopeasti. Suuri osa työntekijöistä ei kuulu työttömyyskassaan ja on siksi ansioturvan ulkopuolella. Yleisen ansioturvan kannatus on sittemmin lisääntynyt, mikä on hyvä.
– Tämä ei ole mitenkään syrjivää. Työnantaja voi valita työsuhde-etunsa huomioiden taloudellisen tilanteen, ja työntekijä voi ottaa sen vastaan, jos haluaa, Pentikäinen jatkaa.
Toimitusjohtajan mukaan yrittäjäjärjestö on pitkään halunnut uudistaa Suomen työmarkkinoita.
– Yrittäjät haluaa jokaiselle työpaikalle sopimisen vapauden, jos työnantaja ja työntekijät yhdessä sitä haluavat – tietenkin minimiehdot turvaten. Tässä meillä on vahva tuki työtä tekevien parissa.
Pentikäisen mukaan tavoite ei ole – kuten Palola väittää – työntekijöiden etujen heikentäminen ja työnantajan määräysvallan lisääminen vaan yritysten ja työntekijöiden aseman parantaminen ja yhdenvertaisuuden lisääminen.
– Sopimisen pitää olla mahdollista paitsi ammattiliittoa edustavan luottamusmiehen myös koko henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa. Luottamusmies ei voi olla ainut vaihtoehto, kuten ay-liike esittää, koska sellainen on 5–8 prosentissa työnantajayrityksistä, Pentikäinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa Yrittäjät eivät myöskään ole esittänyt luottamusmiehen aseman heikentämistä.
– Emme vain hyväksy sitä, että luottamusmies voi olla ainut mahdollinen sopijaosapuoli työpaikoilla.
Pentikäinen toivoo, että perusteettomien syytteiden sijaan vuoropuhelu Yrittäjien ja ay-liikkeen välillä paranee, ja löytyy ratkaisuja, jotka vahvistavat yritysten ja työntekijöiden asemaa.
– Se olisi Suomen etu, hän toteaa.