Koronapandemian aiheuttama kysynnän väheneminen ja siitä seurannut talouden taantuma näkyy maailmalla ja sillä on suuri vaikutus myös Suomen talouteen ja työllisyyteen.
Keväiset kansalaisten kokoontumisen ja liikkumisen sekä yrittäjien elinkeinotoiminnan rajoitukset pandemian leviämisen estämiseksi eivät valitettavasti jääneet ainutkertaisiksi toimenpiteiksi.
Kesän suvantovaiheen jälkeen on jouduttu uudestaan – onneksi lievemmin – kiristämään kokoontumisrajoituksia, asettamaan matkustamisrajoituksia ja puuttumaan elinkeinon harjoittamiseen muun muassa aukioloaikojen säätelyllä.
Keväällä koimme lomautusaallon, kun monet yritykset joutuivat pandemian kourissa rajoittamaan toimintaansa ja jopa kokonaan sulkemaan toimipaikkojansa.
Lomautusten aiheuttamat henkilöstövaikutukset ovat todennäköisesti olleet suurimmat majoitus, ravintola- ja matkailualalla. Alueelliset vaikutukset ovat varmasti kovimmat matkailusta riippuvaisessa Pohjois-Suomessa ja Lapissa. En väheksy minkään toimialan tai alueen vaikutuksia, mutta edellä mainitut tulevat päällimmäisenä mieleen myös niiden saaman julkisen huomion vuoksi.
***
Yhteiskunta on tukenut koronapandemian aikana elinkeinoelämää ja yrittäjiä runsaskätisemmin kuin koskaan. Tämä on ollut maan hallitukselta oikeaa politiikkaa. Monet yritykset ovat ajautuneet taloudelliseen ahdinkoon, ja siksi on ollut oikein tukea ja elvyttää yrityksiä.
Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet oman osuutensa pandemian vaikutusten lieventämiseksi. Ne neuvottelivat keväällä lyhyessä ajassa muutokset työlainsäädäntöön ja työttömyysturvaan sekä 2,6 prosenttiyksikön alennuksen työnantajan eläkemaksuun. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa tämän vuoden loppuun.
Työlainsäädännön väliaikaiset muutokset tarkoittavat lomautuksista käytävien yt-neuvotteluiden ilmoitusaikojen ja varsinaisten neuvotteluaikojen merkittävää lyhentymistä. Muutosten seurauksena työnantajan kustannussäästöt kohoavat arviolta jopa miljardiin euroon.
Toki samaan aikaan tehdyillä työttömyysturvan väliaikaisilla muutoksilla lomautettu työntekijä on oikeutettu saamaan normaalia nopeammin työttömyyspäivärahan. On silti syytä muistaa, että päiväraha on aina pienempi kuin työstä saatava palkka.
Edellä mainituilla toimilla on pyritty tukemaan vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja turvaamaan niiden maksuvalmius ja olemassaolo. Tämä puolestaan on turvannut mahdollisimman pitkälti työpaikkojen säilymisen ja sen myötä työntekijöiden toimeentulon.
***
Osalla yrityksiä menee toki hyvin, mutta osa elää veitsi kurkulla. Elinkeinoelämän ja yrittäjien äärettömän vaikeassa tilanteessa Suomen Yrittäjät suositteli jokin aika sitten jäsenyrityksiään maksamaan työsuhde-etuna henkilökuntansa työttömyyskassan jäsenmaksun ammattiliitoista riippumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan (YTK), joka kansan suussa tunnetaan Loimaan kassana.
Tämä suositus siis samaan aikaan, kun yrittäjien etujärjestö on suureen ääneen vaatinut valtiovallalta tukitoimenpiteitä taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden yritysten toiminnan turvaamiseksi ja myös arvostellut tukien riittämättömyyttä.
Yrittäjien etujärjestön taholta on matkan varrella totuttu kuulemaan mitä moninaisimpia ehdotuksia ja ideoita esimerkiksi luottamusmiehen aseman ja sitä kautta ammattiliittojen vaikutusvallan heikentämiseksi työpaikoilla ja työelämän tuulissa. Kun yrittäjäjärjestön taholta toivotaan ”työelämän joustojen lisäämistä” ja ”lisää paikallista sopimista”, voi olla varma siitä, että se tarkoittaa työehtojen heikentämistä työntekijän häviöksi ja työnantajan määräysvallan lisäämiseksi.
Koronan aiheuttamassa taloudellisessa ahdingossa yrittäjiltä siis yhtäkkiä löytyisikin takataskusta rahaa jokaiselle työntekijälle yleisen työttömyyskassan jäsenmaksuun. Onko yrittäjien etujärjestön ay-liikettä kohtaan tuntema inho niin suurta, että se menettää kaiken suhteellisuuden tajun?
Toisaalla murehditaan yritysten taloudellista tilannetta, toisaalla taas ollaan valmiita ottamaan merkittäviä lisäkustannuksia kannettavaksi. Maailman merillä oppini saaneena messijuristina en tässä puutu lainkaan idean juridiseen puoleen – saati ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Totean ainoastaan, että Suomen Yrittäjien logiikka pettää pahasti.
Edit 6.11.2020 kello 15.55. Korjattu 2,6 prosenttia 2,6 prosenttiyksiköksi.
