Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kiistää, että hallituksen talousarvioesityksen alijäämää olisi kaunisteltu.
– Ei, Lintilä vastaa Verkkouutisten kysymykseen.
Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mukaan valtiovarainministeriön perusuran ja taloustutkimuslaitosten ennusteiden valossa valtiontalouden alijäämän pitäisi olla paljon suurempi kuin mikä hallituksen esittelemän talousarvion rahoitusjäämä on.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ennusteen mukainen valtiontalouden alijäämä on ensi vuonna noin neljä miljardia euroa. Lisäksi kuntien alijäämä on yli miljardi euroa.
– Miten ne voivat sen ennustaa, Lintilä ihmettelee.
Vielä valtiovarainministeriön elokuisessa budjettiesityksessä valtion talousarvion alijäämä ensi vuodelle oli 2,3 miljardia euroa. Hallituksen tällä viikolla päättämässä talousarviossa valtiontalouden alijäämä oli enää 2,0 miljardia, vaikka siinä on huomioitu myös kertaluonteiset menot eli niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit.
Kertaluonteisista menoista 750 miljoonaa euroa ajoitetaan ensi vuodelle. Yhteensä ”tulevaisuusinvestointeihin” kohdennetaan 1,37 miljardin euron rahoitus pääosin valtion omaisuustuloista.
Lintilän mukaan syynä alijäämän pienenemiseen verrattuna valtiovarainministeriön esitykseen on korkokulujen pieneneminen.
– Sen verran, mikä se ero siinä on. Se on ihan tekninen korjaus. Ei ole mitään mystistä, Lintilä sanoo.
Korkokulut olisivat siis pienentyneet 300 miljoonalla eurolla.
Etlan ennuste laaditaan kansantalouden tilinpidon mukaan. Budjettialijäämää saattavat muuttaa omaisuuden siirrot valtion budjetin ulkopuolisista rahastoista ja omistuksista.
Lue myös:
Miljardien mysteeri – Elina Lepomäki: Käyttääkö hallitus tilastokikkaa?