Kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen mukaan hallitus lisää eriarvoisuutta työmarkkinoilla. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Miljardien mysteeri – Elina Lepomäki: Käyttääkö hallitus tilastokikkaa?

Kansanedustajan mielestä SDP on siirtynyt täysin vasemmalle ja puolustaa vain työmarkkinaeliittiä.

Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) päällimmäisenä ajatuksena hallituksen esittelemästä budjetista on hämmennys.

– Erityisesti kahden miljardin alijäämä pistää kysymään, minkälaisella laskuharjoituksella siihen päästään. Valtiovarainministeriön perusuraan nähden ja taloustutkimuslaitosten ennusteiden valossa valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä ensi vuodelle olisi jopa viisi miljardia euroa, Elina Lepomäki sanoo Verkkouutisille.

Lepomäen mukaan ennusteiden perusteella valtiontalouden alijäämän pitäisi olla paljon suurempi kuin mikä hallituksen esittelemän talousarvion rahoitusjäämä on.

– Miten selittyy se, että alijäämä ei ole enempää kuin kaksi miljardia? Käytetäänkö jotain tilastokikkaa?

Lepomäki ihmettelee, miten hallitus aikoo kattaa tämän jopa kolmen miljardin euron erotuksen.

– Jos gäppi kurotaan kokoon omaisuuden myynnillä, koska veronkorotukset eivät edes lyhyellä tähtäimellä riitä siihen, niin kyllä se aika hurjalta näyttää, Lepomäki toteaa.

Työllisyystoimilla puututaan oireisiin eikä paranneta potilasta

Hallitus esitteli budjettiriihessä 25 kohdan listan työllisyystoimista. Lepomäen mielestä työllisyyslista tuntuu ”tuulentuvalta”.

Hänen mukaansa työllisyystoimilla pyritään vain puuttumaan lyhyellä tähtäimellä joihinkin oireisiin sen sijaan, että haluttaisiin parantaa potilas.

– Potilas on Suomen äärimmäisen jäykät työmarkkinat ja joustamaton sosiaaliturva. Hallitus ei näytä haluavan tehdä yhtään rakenteellista muutosta näiden osalta, Lepomäki toteaa.

Hallitus on nostanut keskeiseksi työllisyyskeinokseen palkkatuen. Lepomäki huomauttaa, että viime joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan julkiselle sektorille kohdistettu palkkatuki ei auta työttömiä työllistymään eikä nosta heidän työtulojaan tukijakson jälkeen. Myös kolmannella sektorilla vaikutukset olivat pienet.

Yrityksiin palkkatuella työllistyneillä vaikutus myöhempiin vuosiansioihin on keskimäärin 4 000 euron luokkaa, mutta työttömyyden todennäköisyys ei juurikaan pienene ja työllisyys pitenee keskimäärin vain kahdella kuukaudella vuodessa.

– Tulokset ovat hyvin vaatimattomia ja kuitenkin palkkatukeen menee lisää rahaa eli valtio joutuu maksamaan siitä. Jos puhutaan osatyökykyisistä ja pitkäaikaistyöttömistä on sosiaalipoliittisesti hyvä, että heidän työllistymistään tuetaan, että he pääsevät työn syrjään kiinni, mutta jos samalla ei muuteta työmarkkinoiden rakenteita ja tehdä sosiaaliturvasta kannustavampaa, niin se on vähän niin kuin kaivoon kannettua vettä.

Lepomäki lisää, että kun hallitus on ripustanut julkisen talouden tasapainotavoitteensa korkeampaan työllisyyteen, niin palkkatuella ostettu työllisyys ei tuo tasapainoa.

SDP siirtynyt vasemmalle ja työmarkkinaeliitti saa nauttia asemastaan

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on sanonut, että kokoomuksen oppositioon joutuminen oli seurausta Elina Lepomäen talouslinjasta hallitustunnusteluissa ja kokoomuksen oikeistolaistumisesta.

Lepomäki sanoo, että kokoomuslaiset eivät missään vaiheessa saaneet selville, mikä on hallituksen tavoittelema julkisen talouden rahoitusasema hallituskauden lopussa eli mitä alijäämää hallitus tavoittelee vuonna 2023.

– Meillähän oli kynnysehtona, että se on nolla eli että julkinen talous on tasapainossa, ja näin oli keskustallakin. Nythän se on hallituksen ohjelmassa, mutta meille Rinne ei missään kohtaa sitoutunut tähän tavoitteeseen eikä hän muutoinkaan halunnut avata taloudellista raamia juuri ollenkaan. Meille on mahdotonta lähteä edes hallitusneuvotteluihin tilanteessa, jossa ei tiedetä, mikä taloudellinen liikkumavara on, Lepomäki selvittää.

Lepomäki lisää, että kokoomukselle ei käynyt myöskään veroasteen kiristäminen.

– Hallitushan kiristää nyt veroastetta. Totuus on se, että me olemme nyt Suomessa uhkarohkealla tiellä kokonaisveroasteen suhteen, koska me olemme useamman prosenttiyksikön OECD:n ja myös euromaiden keskiarvon yläpuolella. Mitä korkeampi veroaste on, sitä vähemmän keskituloisella palkansaajalla on ostovoimaa, sitä vähemmän syntyy työpaikkoja ja sitä vähemmän syntyy hyvinvointia.

Lepomäen mielestä Antti Rinne hallituksineen voisi sitoutua hallitusohjelmassa tekemiinsä lupauksiin sen sijaan, että Rinne hämmästelee, onko jokin oppositiopuolue siirtynyt oikealle vai vasemmalle.

– Mitä ilmeisintä on, että jos joku on siirtynyt johonkin, niin SDP on siirtynyt paitsi täysin vasemmalle, niin myös jäänyt kiinni vasemmistokonservatiiviseen ajatusmalliin. Heidän mielestään parempi on, kun mitään ei muuteta ja erityisesti työmarkkinaeliitti saa nauttia jatkossakin erityisasemastaan. Se on äärimmäisen harmillista erityisesti pienituloisten ja työuraansa aloittelevien ihmisten kannalta, ovat he sitten täällä syntyneitä tai muualta tulleita.

Hallitus heittää almuja pienituloisille työttömille

Kokoomuksen kansanedustajan mielestä hallitus lisää eriarvoisuutta työmarkkinoilla.

– Esimerkiksi OECD:n mukaan Suomessa on työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä. On heitä, joilla on pysyvät työsuhteet, työttömyysjaksot ovat lyhyitä ja kun he ovat työttömänä, he saavat ansiosidonnaisia etuuksia. Sitten on ei-niin-eliittiin kuuluva porukka, jotka ovat pätkätyösuhteessa tai eivät ole työsuhteessa lainkaan, pitkäaikaistyöttömiä, vajaatyöllisiä tai yksinyrittäjiä, joilla ei ole ollenkaan työttömyysturvaa tai joiden työttömyysturva on perusturvan tasoinen, Lepomäki luonnehtii.

Hänen mukaansa kahden kerroksen väen välistä eroa kasvatetaan entisestään, koska työelämästä syrjäytyneille kohdistetaan vain lyhytkestoista palkkatukea eikä hyväosaisten etuuksiin puututa.

– Pienituloisille, työttömyydestä ponnistaville ei rakenneta mitään polkua, että he jonain päivänä olisivat keski- tai hyvätuloisia. Yhteiskunnan pitäisi aina lähteä siitä, että avataan ihmisille vaihtoehtoja sen sijaan, että heitä pidetään paikallaan ja heitetään vähän almuja, niin kuin hallitus tuntuu tekevän.

Lepomäen mielestä polkua pitäisi rakentaa uudistamalla sosiaaliturvaa ja vapauttamalla työmarkkinoita niin, että sopiminen olisi lähellä ihmistä.

– Yritysten ja järjestöjen sijaan pitäisi tukea ihmisiä, Lepomäki painottaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt