Kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola katsoo, että Suomen poliittisen rahoituksen läpinäkyvyyttä on vahvistettava demokratian ja kansallisen turvallisuuden vuoksi.
Aaltola viittaa Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECO:n toistuviin huomautuksiin siitä, että Suomen poliittisen rahoituksen avoimuudessa on edelleen aukkoja.
– Järjestelmämme on parempi kuin useimpien. Mutta parempi kuin useimmat ei tarkoita riittävää, Aaltola kirjoittaa X:ssä.
Aaltola peilaa nykytilannetta Suomen idänkaupan vuosikymmeniin. Hänen mukaansa tuolloin liiketoiminta, politiikka ja suhteet Neuvostoliittoon ja myöhemmin Venäjään kietoutuivat toisiinsa tavalla, jossa geopoliittiset riskit jäivät taloudellisten etujen varjoon.
– Suomettumisen häntä ei ollut ideologiaa. Se oli suhteita, voittoja, joissa geopoliittista riskiä ei laskettu, koska sen laskeminen olisi häirinnyt kauppaa.
Aaltolan mukaan ongelman ytimessä on edelleen hämäryys.
– Suuri lahjoitus ja siihen kytkeytyvä päätös voivat osua lähekkäin ilman että yhteys näkyy kenellekään. Ei tarvita korruptiota. Riittää, että epäilykselle jää tilaa. Epäluottamus on halvin ase, jolla demokratiaa horjutetaan.
Aaltola esittää viisi toimenpidettä poliittisen rahoituksen avoimuuden lisäämiseksi. Hänen mukaansa suurista lahjoituksista tulisi ilmoittaa 72 tunnin kuluessa.
Lahjoittajien valtiontuet ja julkiset sopimukset pitäisi koota avoimeen rekisteriin, poliitikoille ja johtaville virkamiehille tulisi säätää todelliset karenssiajat.
Lisäksi valvontaelimelle pitäisi antaa tutkintavaltuudet ”eikä vain postilaatikko”. Llahjoitusten sekä poliittisten päätösten yhteydet tulisi tuoda avoimesti kaikkien tarkasteltaviksi.
Aaltolan mukaan tavoitteena ei ole estää lahjoituksia vaan tehdä vaikuttamisesta avointa.
– Näkyvä vaikuttaminen on demokratiassa sallittua, piilotettu ei.
Euroopan parlamentin demokratiakilpivaliokunnan jäsenenä toimiva Aaltola sanoo näkevänsä saman ilmiön eri puolilla Eurooppaa.
– Hämäryys on se rako, josta vieras valta työntyy sisään. Se rako ei ole uusi. Me tunnemme sen omasta historiastamme paremmin kuin useimmat. Läpinäkyvyys ei ole byrokratiaa. Se on maanpuolustusta.