Verkkouutiset

HarvennushakkuutyömaUPM:n omistamalla metsätilalla Janakkalassa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Metsät ovat edelleen vahva hiilinielu

BLOGI

Kirjoittajan mukaan metsien vuosittainen kasvu on merkittävästi suurempi kuin metsien käyttö ja luontainen poistuma
Karoliina Niemi
Karoliina Niemi
Metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maankäyttösektori, metsä, nielu, päästölähde, kasvihuonekaasuinventaario. Nämä sanat ovat viimeisen kuukauden aikana muodostaneet julkisuudessa sekavan vyyhdin. Sen keskellä on tärkeä muistaa, että Suomen metsät ovat edelleen vahva hiilinielu. Metsien vuosittainen kasvu on siis merkittävästi suurempi kuin metsien käyttö ja luontainen poistuma. Metsien terveyden ja hyvän kasvun turvaaminen on jatkossakin tärkeää niin nieluille kuin puuraaka-aineen saamiseksi ilmastomyönteisin tuotteisiin.

Nieluvyyhti sai alkunsa toukokuussa, jolloin julkaistiin vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaariota koskeva pikaennakko. Sen mukaan maankäyttösektorimme oli muuttunut ensi kertaa vuonna 1990 alkaneen mittaushistorian aikana hiilenlähteeksi. Maankäyttösektori, johon lasketaan metsä-, viljelys- ja ruohikkomaat, kosteikot sekä rakennettu maa, päästi ilmaan enemmän hiilidioksidia kuin se pystyi sitomaan. Tämä tieto sai aikaan melkoisen mediakohun, jossa asioita valitettavasti tulkittiin useissa tapauksissa väärin.

Usea suomalaismedia uutisoi, että metsät olisivat muuttuneet hiilinielusta hiilen lähteeksi. Näin ei ole. Virhettä on sittemmin medioissa korjattu, mutta silti oikeasta tolasta on hyvä edelleen muistuttaa: maamme metsät ovat vahva hiilinielu, eli metsät sitovat ilmakehästä hiiltä merkittävästi enemmän kuin ne päästävät ilmaan hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena. Näin on ollut yli 50 vuoden ajan joka vuosi.

Metsien nielut pienenivät vuodesta 2020, sitä ei ole kiistäminen. Tähän on useita syitä, joista yksi on laskentamenetelmän muutos. Suomi ei ole tämän asian kanssa yksin, eli muissakin jäsenvaltioissa menetelmien kehitys keikauttaa nieluja uusiin lukuihin.

Selkeä biologinen tekijä Suomessa on metsiemme kasvun hidastuminen, joka otettiin nyt ensi kertaa huomioon inventaariossa. Luonnonvarakeskus pureutuu parhaillaan kasvun aleneman tarkempiin syihin. Tuloksia odottaa myös metsäteollisuus, jonka pitkäjänteinen toiminta perustuu terveisiin hyvin kasvaviin metsiin.

Talouden positiivisen käänteen seurauksena hakkuut nousivat vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020, mikä myös alensi nieluja edellisvuodesta. Koronavuoden jälkeen tuotteiden globaali kysyntä pomppasi ylöspäin. Suomalainen metsäteollisuus pärjäsi kilpailussa hyvin luoden samalla työtä ja toimeentuloa laajasti ympäri maatamme. Talouden nousu- ja laskukaudet näkyvät nielun koossa jatkossakin, ja syklien ennakointi on tunnetusti vaikeaa.

Mitä sitten tehdä maankäyttösektorin hiilikysymyksen kanssa?

Ilmastopaneeli otti kantaa inventaarion tuloksiin pikimmiten korostaen jatkotoimissa kolmea asiaa: maaperäpäästöjen ja metsäkadon merkittävä vähentäminen sekä metsänielujen vahvistaminen. Kaikki ovat tärkeitä toimenpiteitä. Maaperäpäästöissä katse on turvemaissa, niin pelloissa kuin metsissäkin. Turvepohjaisten metsien osalta rehevissä korvissa on potentiaalia siirtyä jatkuvaan eli peitteiseen kasvatukseen maaperäpäästöjen alentamiseksi. Sitä myös metsäteollisuus on edistänyt. Lisäisin listaan vielä avohakkuiden jälkeisen metsän nopean uudistamisen. Siinä hommassa ei kannata vitkastella – ei puuntuotannon, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden eikä rahankaan vuoksi.

Metsäkadon ehkäiseminen on aivan ykkösasia. Metsäkatoa meillä aiheuttavat edelleen niin pellonraivaus kuin rakentaminen. Pellon raivaukseen tullee loppu EU:n metsäkatoasetuksen myötä. Asetusluonnos on parhaillaan jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin käsittelyssä. Toivottavasti asetuksen valmisteluvaihe ei aiheuta pellonraivausbuumia juuri ennen voimaantuloa.

Metsien hiilinielujen vahvistamiseksi luontopaneeli ehdottaa lannoitusta. Tämäkin on kannatettava ajatus, sillä oikea-aikainen ravinteiden lisäys vahvistaa varttuneen metsän kasvua merkittävästi. Lannoitus on tärkeä toimi niin kivennäis- kuin turvemailla.

Hyvät aikomukset voivat kuitenkin kadota hetkessä, jos tuho sattuu kohdalle. Hiilinielujen suurin uhka ovatkin laajamittaiset metsätuhot.

Kirjanpainajakovakuoriainen on niittänyt tuhoaan Keski-Euroopassa usean vuoden ajan. Esimerkiksi Tšekissä myös metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi voimakkaiden tuhojen seurauksena. Ruotsissa sama kuusen tuholainen on viime vuosina tuhonnut miljoonia kuutiometrejä puuta – ja nielua. Samaan aikaan itärajan takana valtavat metsäpalot ovat roihauttaneet metsien sitomat hiilet hetkessä taivaalle ilman, että puista on saatu työtä, tuloja tai ilmastomyönteisiä tuotteita.

Metsillä on iso rooli maankäyttösektorin päästöjen sitojana. Puuston ja metsämaan hiilinielu on puolestaan monen tekijän summa, ja kokonaisuudessaan epävakaa. Terveet ja hyväkasvuiset metsät ovat paras hiilinielu. Nyt on tärkeää hoitaa metsiä aktiivisesti ja oikeaan aikaan metsien elinvoiman ja kasvun vahvistamiseksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)