Metsät ovat Suomen talouden, työllisyyden ja huoltovarmuuden kivijalka, ja Suomessa ei tule poliittisilla päätöksillä rajoittaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia niin kauan, kun puuston poistuma ei pysyvästi ylitä puuston vuotuista kasvua, linjaa tiistaina julkaistu raportti Niin metsä vastaa kuin…Miten Suomen metsätalous ja -teollisuus pidetään maailman huipulla.
Metsäraportin ovat kirjoittaneet Esa Härmälä ja Frostia Oy. Härmälä on toiminut aikanaan muun muassa MTK:n puheenjohtajana ja Metsähallituksen toimitusjohtajana.
Suomen metsäpolitiikka ja metsätalous on raportin mukaan ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta perusteiltaan kestävää eikä perusteita hakkuiden rajoittamiselle ole niin kauan, kun pysytään vuotuisen kasvun alapuolella. Vastaava johtopäätös on tehty Ruotsin kansallisessa ilmastotavoiteselvityksessä.
Nykyisiä hiilen nielu- ja päästölaskelmia ei pidä raportin mukaan käyttää taloudellisten sitoumusten pohjana, koska ne ovat liian epävarmoja, ja jo tehdyistä sitoumuksista tulee irrottautua.
Raportin mukaan Suomen selluteollisuuden tulee olla kilpailukykyistä, ja paljon kaivatut uudet tuotteetkin perustuvat pääosin selluprosessille.
Puurakentamista tulee edistää Suomessa ja EU:ssa ja asettaa uusille rakennuksille raja-arvoiltaan tiukkeneva hiilensidontavelvoite, raportissa esitetään.
Metsäluonnon tilaa pidetään Suomessa kansainvälisten vertailujen pohjalta hyvänä ja osittain paranevana.
Monimuotoisuutta tulee tarkastella nykyistä laajemmalla alueellisella tasolla. Suomeen tarvitaan uhanalaisten, luontoarvoja indikoivien ja harvinaisten metsälajien inventointimenetelmä pitkäaikaisseurantoja varten, raportti esittää.
Uusia julkisen vallan toteuttamia laajoja suojeluohjelmia ei tarvita Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa lisäsuojelu tulee kohdistaa monimuotoisuudeltaan arvokkaimpiin rajattuihin kohteisiin, raportissa todetaan.
EU:n ennallistamisasetukselle perustuvat toimet tulee mitoittaa kohtuullisiksi ja vertailukelpoisiksi muiden EU-maiden kanssa.