Saksan Wesselingissä Kölnin eteläpuolella on löydetty 934 roomalaista hopeadenaaria, jotka olivat olleet maan alla lähes 2 000 vuotta.
Löytö on suurin Saksasta tunnettu keisari Hadrianuksen ajalle ajoittuva rahakätkö ja lajissaan maailman viidenneksi suurin, kertoo Reininmaan muinaismuistoista vastaava Landschaftsverband Rheinland (LVR).
Löydön teki Oliver Riedl, joka oli liikkeellä metallinpaljastimen kanssa luvallisella etsinnällä. Riedl oli ehtinyt löytää pellosta jo 15 hopearahaa, mutta metallinpaljastin jatkoi hälyttämistä samassa kohdassa.
– Minulle oli selvää, että maan alla oli jotain suurempaa, Riedl kertoo tiedotteessa.
Hän ei jatkanut kaivamista omin päin, vaan ilmoitti löydöstä viranomaisille. Paikalle saapuneet arkeologit löysivät kaikkiaan 934 hopeadenaaria. Koko rahakätkö painaa noin 3,1 kilogrammaa.
Nuorin kolikoista on lyöty vuosina 124–125 keisari Hadrianuksen hallituskaudella. Tutkijat arvioivat aarteen päätyneen maahan tarkoituksellisesti toisen vuosisadan toisella neljänneksellä.
Rahojen ikähaarukka on poikkeuksellisen suuri. Suurin osa on peräisin Flaviusten hallitsijasuvun ajalta vuosilta 69–96, mutta vanhin denaari lyötiin jo vuonna 148 ennen ajanlaskun alkua Rooman tasavallan aikana.
Se oli siis ollut käytössä yli 270 vuotta ennen aarteen kätkemistä ja kelpasi yhä maksuvälineeksi.
Saksalaiset arkeologit arvioivat, että omaisuus oli todennäköisesti koottu noin vuoden 100 tienoilla ja piilotettu vasta myöhemmin. Kätkemisen syytä ei tiedetä.
Yksi mahdollisuus on, että omistaja halusi säilyttää suuren rahasumman turvassa mutta kuoli ennen kuin ehti hakea sitä tai kertoa kätköpaikasta muille.
Löytöpaikan tutkimuksissa paljastui myös jälkiä siitä, kuinka rahat oli säilytetty. Arkeologit nostivat tiiviin rahakeskittymän maasta yhtenä lohkona ja röntgenkuvasivat sen ennen kolikoiden irrottamista.
Maasta löytyi keramiikka-astian kappaleita sekä oljen jäänteitä. Tutkijat uskovat rahojen olleen alun perin oljella pehmustetussa ruukussa, jonka myöhempi maanviljely oli rikkonut.
Omaisuus vastasi vuosien säästöjä
Aarteen arvoa nykyrahassa on vaikea määritellä, mutta roomalaisen sotilaan palkka antaa mittakaavaa.
LVR:n tutkijan Rahel Otten mukaan tavallinen legioonalainen sai tuolloin noin 300 denaaria vuodessa. Palkasta noin puolet kului tai pidätettiin ruokaan ja varusteisiin.
Sotilaan olisi siten pitänyt säästää koko jäljelle jäävä tulonsa noin kuuden vuoden ajan päästäkseen Wesselingin aarteen suuruiseen summaan.
Omaisuuden kerännyt henkilö on jäänyt arvoitukseksi. Tutkijoiden mukaan omistaja on saattanut asua jollakin alueen roomalaisista maatiloista.
Vuonna 2025 tehty löytö esiteltiin julkisuudessa syyskuussa 2026, ja rahakätkö on nyt esillä LVR-LandesMuseumissa Bonnissa. Riedlin toiminta sai arkeologeilta erityistä kiitosta, sillä löytö voitiin hänen ilmoituksensa ansiosta dokumentoida ja nostaa maasta kokonaisuutena.