Emeritusprofessori ja sotilaspsykologian dosentti Jukka Leskisen mukaan terrorismin torjunassa ei pitäisi keskittyä pelkästään valvonnan lisäämiseen, vaan myös vakavassa syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä yhteiskunnan pariin palauttava työhön. Leskinen kirjoittaa aiheesta Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.
– Yksilön kannalta terroristinen kehitys on yhteydessä kokonaisvaltaiseen syrjäytymiseen, kunnollisen elämän mahdollisuuksien katoamiseen ja toisaalta sellaisen identiteetin etsintään, jota voi pitää jollain tavalla arvokkaana. Radikalisoitumisen ja äärijärjestöihin liittymisen yleinen syy on merkityksen hakeminen omalle elämälle. Sodan oloissa kasvaneella maahanmuuttajanuorella elämän myönteinen merkitys voi olla täysin hukassa, Leskinen kirjoittaa.
Leskinen viittaa Turun puukotuksesta epäiltyyn mieheen, joka on elänyt vuosia Euroopan eri maissa ilman minkäänlaista kiinnekohtaa yhteiskuntaan.
– Tällainen nuorten miesten ryhmä on yksi, selkeästi tunnistettava riskiryhmä terroristisen kehityksen polulla.
Leskisen mukaan muitakin riskiryhmiä voidaan tunnistaa.
– Tiedetään esimerkiksi, että äärifundamentalistiset ryhmät ovat usein houkuttaneet erityisesti toisen polven maahanmuuttajanuoria. Heidän vanhempiensa – ensimmäisen polven maahanmuuttajien – kansallinen identiteetti on usein selvä. Sen sijaan lapset eivät aina tunne kuuluvansa lähtömaan kulttuuriin, mutta ovat kokeneet, ettei heitä hyväksytä nykyiseenkään.
– On kuitenkin muistettava, että suurin osa toisen polven maahanmuuttajanuorista on tavallisia, optimistisia nuoria, joille maailma on täynnä mahdollisuuksia.
Leskisen mukaan pois väkivaltaisuudesta vetävät tavalliset asiat, kuten mahdollisuus kunnolliseen työpaikkaan tai koulutukseen ja yhteisöllisiin harrastuksiin.
– Vaaditaan siis aktiivista tukea kansalaistoiminnalle, jonka tavoite on syrjäytyvien, epätoivoisten ihmisten vetäminen porukkaan mukaan. Pelkkä hurskas toive ei riitä, vaan toiminnan on oltava suunnitelmallista, etsivää työtä kunnallisessa sosiaalityössä, seurakunnissa sekä kansalaisjärjestöissä, kuten urheiluseuroissa, ammattiyhdistyksissä, asukasyhdistyksissä ja vaikkapa partiotoiminnassa.