Suomalaiset europarlamentaarikot ovat huolissaan Euroopan ja Yhdysvaltojen mahdollisesta kauppasodasta. Yhdysvallat käyttää yhteensä lähes 400 miljardia dollaria julkista rahaa vihreän siirtymän ja kotimaisen tuotannon edistämiseksi.
Keskustan Mauri Pekkarisen mukaan näin suuret valtiontuet ovat huolestuttavia Suomen ja koko Euroopan kannalta.
– Nämä ovat erittäin protektionistisia ja itsekkäitä toimia, jotka heijastuvat ilman muuta myös Suomeen.
– Tämän takia EU:ssa ollaan entistä innokkaampia huolehtimaan siitä, että Euroopan sisällä ei kiirehditä budjettisääntöjen kanssa, Pekkarinen sanoi toimittajille etätapaamisessa.
Mauri Pekkarisen mukaan jäsenmaiden annetaan velkaantua ainakin vuoteen 2024 asti ja vielä sen jälkeenkin sääntöjä tulkitaan aiempaa “paljon höllemmin”. Velkarahalla jäsenmaat voisivat esimerkiksi tukea kansalaisia ja yrityksiä energiakriisissä.
– Suuret maat aina pärjää silloin, kun valtion tukia voidaan runsaasti käyttää, ja se on ilman muuta Suomen kannalta erittäin hankala asia, Pekkarinen totesi.
Ville Niinistön mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden joutuu tekemään ilmastopolitiikkaa rahoituksella, koska hän ei saa lakiesityksiä läpi jakautuneesta kongressista.
– EU etenee ilmastopolitiikassa sääntelyllä ja markkinoiden ohjauksella. Se mittaluokka, miten Yhdysvallat tukee omalla alueella kehitystä, EU:lla ei ole sellaisia rahoja. Olisi tärkeä pitää huolta siitä, että investoinnit Euroopassa tapahtuvat.
Ensi viikon täysistunnossa Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää uudesta laista, joka nopeuttaisi aurinkopaneelien, tuulimyllyjen ja muunlaisen uusiutuvan energian lupaprosesseja.
– Tässä tulee talouden massiivinen uudistamisohjelma, jossa Yhdysvallat menee taala edellä ja EU menee sääntely edellä. Iso kysymys on se, riittävätkö meidän rahat tässä kilpailussa, Niinistö sanoi.
SDP:n Eero Heinäluoman mukaan EU joutuu ensi keväänä tekemään isoja ratkaisuja, miten se vastaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan energiakriisiin ja kilpailuun uusiutuvan energian investoinneista.
– Luulen kyllä, että paine [kasvaa] siihen, että EU:n täytyy luoda jotain rahoitusmekanismeja, joilla varmistaa oman teollisuutensa toimintaedellytykset tässä kilpailussa sekä EU:n sisällä tasapuolisesti että suhteessa Yhdysvaltoihin, Heinäluoma totesi.
Mauri Pekkarisen mukaan suhtautuminen EU:n yhteiseen velkaan jakaa jäsenmaat.
– Tullaan siihen kysymykseen, että on hyvä argumentti, että EU:n budjetti ja muut instrumentit eivät riitä, vaan tarvitaan vahvempaa finanssipoliittista valtaa Euroopan unionille, ja se jakaa kyllä Euroopan pohjoisen ja etelän osiin.
