Vuoden päästä kesällä työministeriksi nouseva kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen sanoo Kauppalehden laajassa haastattelussa, että hän on tullut politiikkaan tekemään muutosta.
– Olen pragmaattinen: parempi saada aikaan ratkaisuja ja sopu kuin huudella raflaavia juttuja pitkin ja poikin somea, kuvailee 33-vuotias Marttinen, jota jutussa tituleerataan pääministeri Petteri Orpon luottohenkilöksi.
Marttisen mielestä velkavetoisen vasemmistolaisen politiikan aika on ”kerta kaikkiaan ohi”.
Hän kritisoi vasemmistoa siitä, että menoja halutaan lisätä sekä lasku- että nousukaudella, sen sijaan finanssipolitiikan kiristyksen aika ei koita koskaan.
Marttisen mukaan demareiden, vihreiden ja osin myös keskustan rima talouden sopeutuksessa on asetettu aivan liian alas.
– Jos olisimme noudattaneet SDP:n esityksiä, niin Suomi olisi aivan taatusti komission hampaissa ja alijäämämenettelyssä, siitä ei ole kahta sanaa.
Marttista harmittaa päätetyistä veronkiristyksistä esitetty kritiikki.
-Jos katsotaan kokonaisuutta [hallitusohjelmassa päätetty kuusi ja kehysriihessä lisätyt kolme] eli yhdeksää miljardia: siitä suoria leikkauksia 5,5 miljardia, kaksi liittyy rakennetoimiin ja 1,5 miljardia on veronkorotuksia eli kuudesosa kokonaisuudesta. Minusta jakosuhde on varsin kestävä, hän toteaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). toi ennen kehysriihtä esiin, että myös eläkeläiset pitää osallistua jollain tavalla talkoisiin.
Marttiselle ja pääministeri Orpolle punainen viiva kuitenkin kulki Kauppalehden mukaan työeläkeindekseissä, koska niihin kajoaminen olisi saattanut vaarantaa jo asetetun eläketyöryhmän työn ja heikentää koko eläkejärjestelmän uskottavuutta.
Marttinen rajaa eläkejärjestelmän ”sorkkimisen” pois jatkossakin.
– En pysty sanomaan, miltä tulevat vuodet näyttävät ja tarvitseeko tehdä jotain uutta harkintaa, mutta se on minusta päivänselvää, että eläkeindeksiasia on loppuun käsitelty. Poliitikot eivät lähde sorkkimaan eläkejärjestelmää, Marttinen linjaa.
Marttinen on optimistinen Suomen tulevaisuuden suhteen.
– Uskon, että saamme uusia investointeja. On näkymää siitä, että tulevaisuus ei ole synkkä, vaikka joudumme kamppailemaan julkisen talouden kurimuksen kanssa.
Hän perustelee optimismiaan hallituksen päättämillä rakenteellisilla uudistuksilla, joiden pitäisi lisätä työllisten määrää, puhtaasti tuotetulla ja kohtuuhintaisella sähköllä sekä hallituksen päättämillä kasvutoimilla.
– Tiedetään, että valtavan kokoisia hankkeita kaavaillaan esimerkiksi Kymenlaaksoon. Kun puhutaan miljardiluokan akkuhankkeesta, niin alihankintaverkostohan ulottuu läpi valtakunnan ja pk-yrityksiin, Marttinen mainitsee esimerkkinä.
