– Matematiikan ylikorostunut arvostus menee liian pitkälle, jos yliopistossa ranskaa opiskelemaankin saa enemmän pisteitä matikan kuin ranskan arvosanasta. Väärä tie, tviittaa kansanedustaja Pia Kauma (kok.).
Hän viittaa Helsingin Sanomien artikkeliin, jonka mukaan ”vaikka tuore ylioppilas pyrkisi yliopistoon opiskelemaan ranskan kieltä, saisi hän pitkän matematiikan laudaturista (36,1) enemmän pisteitä kuin pitkän ranskan laudaturista (34)”.
Entinen opetusministeri, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitti niin ikään kuluneella viikolla huolensa kielten opiskelun vähenemisestä. HS kertoi, että englannin kielen ylivalta on voimistunut ja muut kielet ovat muuttumassa uhanalaisiksi.
Vuonna 1997 lyhyen saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian ylioppilaskokeisiin osallistui kaikkiaan 18[nbsp]300 lukiolaista. Vuonna 2020 näiden viiden lyhyen kielen ylioppilaskokeisiin osallistui yhteensä 3[nbsp]900 lukiolaista. Eniten suosiotaan ovat menettäneet saksa ja ranska.
Kielten oppimisen kaventuminen on todella huolestuttavaa. Matematiikam ylikorostunut arvostus menee liian pitkälle, jos yliopistossa ranskaa opiskelemaankin saa enemmän pisteitä matikan kuin ranskan arvosanasta. Väärä tie. @hsfi pic.twitter.com/uDfnk6KfWW
— Pia Kauma (@PiaKauma) March 21, 2021
