Verkkouutiset

Englannilla ylivalta, muut kielet uhanalaisia koulussa – seitsemän korjauskeinoa

Entisellä opetusministerillä on lista keinoista, joilla suomalaisten kielitaitoa voitaisiin vahvistaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen on huolestunut kielten opiskelun vähenemisestä.

Helsingin Sanomat kertoo, että englannin kielen ylivalta on voimistunut ja muut kielet ovat muuttumassa uhanalaisiksi.

Vuonna 1997 lyhyen saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian ylioppilaskokeisiin osallistui kaikkiaan 18[nbsp]300 lukiolaista. Vuonna 2020 näiden viiden lyhyen kielen ylioppilaskokeisiin osallistui yhteensä 3[nbsp]900 lukiolaista. Eniten suosiotaan ovat menettäneet saksa ja ranska.

HS:n haastattelemien opettajien mukaan kielten katoa ovat kiihdyttäneet erityisesti tuoreimmat lukiouudistukset. Ylioppilaskirjoitusten reaalikoe muuttui useampaan osaan pilkotuksi ainereaaliksi vuonna 2006, minkä jälkeen yhä useampi lukiolainen alkoi panostaa reaaliaineisiin kielten sijasta.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus laajensi A1-kielen opetuksen koskemaan kaikkia Suomen ekaluokkalaisia, jotka aloittivat koulun syksyllä 2019. HS kertoo, että varhentaminen vahvisti entisestään englannin asemaa, sillä monessa kunnassa A1-kieleksi on määritelty automaattisesti englanti.

– Kansainvälisessä maailmassa tarvitaan enemmän kielitaitoa kuin ennen, ei vähemmän, Sanni Grahn-Laasonen kirjoittaa Twitterissä.

Suullinen koe osaksi ylioppilastutkintoa

Sipilän hallituksessa opetusministerinä toiminut Grahn-Laasonen esittelee seitsemän keinoa, joilla kielitaitoa voitaisiin vahvistaa ja kansainvälisyyttä lisätä.

Hän ehdottaa, että valinnainen A2-kieli varhennetaan alkamaan 3. luokalta koko maassa. Lisäksi kaikki kunnat velvoitetaan tarjoamaan A2-kieltä esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntäen.

Lisäksi lisätään kielikylpyjä, kielisuihkua sekä monipuolista altistumista vieraille kielille jo parhaassa herkkyysikävaiheessa, eli päiväkodeissa ja esiopetuksessa.

– Otetaan suullisen kielitaidon koe osaksi ylioppilastutkintoa. Se ohjaa kieltenopetusta yhä enemmän vahvistamaan käytännön kielitaitoa ja rohkeaa puhumista, Grahn-Laasonen ehdottaa.

Kuntien kieltenopetustarjontaa voitaisiin monipuolistaa myös hyödyntämällä korona-ajan etäopetuskokemukset ja tuomalla digitaalisten kanavien kautta tarjolle myös harvinaisempia vieraita kieliä.

Opiskelijavaihto moninkertaiseksi

Grahn-Laasonen ehdottaa, että kuntia kannustetaan laatimaan kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa rakennetaan selkeitä kielipolkuja ja -jatkumoita, jotta oppiminen ei katkea esimerkiksi koulutusasteilta toiselle siirryttäessä.

Kaikkiin korkeakoulututkintoihin tulisi sisällyttää opiskelijavaihto- ja kansainvälistymisjakso joko ulkomailla tai digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen.

– Moninkertaistetaan opiskelijavaihto toisella asteella, Grahn-Laasonen linjaa.

Lopuksi hän ehdottaa, että muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen voitaisiin kehittää joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)