Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevat mielenterveyden häiriöt eivät ole yhtenäinen sairausryhmä, vaan ne sisältävät useita erilaisia sairauksia, jotka vaikuttavat työkykyyn vaihtelevassa määrin.
– Masennus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy 21–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneillä. Myös psykoottisten häiriöiden osuus on merkittävä. Iän myötä somaattisten eli fyysisten sairauksien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden alkamissyistä kasvaa, Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksonen toteaa tiedotteessa.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeistä yhteensä 85 prosenttia alkoi mielenterveyden häiriöiden perusteella ja 15 prosenttia somaattisista syistä.
Noin puolet 18–29-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä sai ainoastaan Kelan maksamaa eläkettä. Heillä työuraa ei lähtökohtaisesti ole lainkaan. Myös joskus työssä olleilla eli niillä, joiden eläke koostuu ainakin osittain työeläkkeestä, työurat ovat usein varsin lyhyitä verrattuna samanikäisen väestön työuriin keskimäärin.
– Kun katsotaan kaikkia alle 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä, heidän työuransa pituus oli keskimäärin noin 40 prosenttia samanikäisen muun väestön työurista. Työeläkettä saaneilla vastaava osuus oli puolestaan noin 60 prosenttia, Laaksonen sanoo.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työurat jäävät vertailuryhmästä jälkeen heti uran alusta lähtien, riippumatta siitä, minkä ikäisenä työkyvyttömyyseläke lopulta alkaa.
– Tämä kertoo siitä, että usein työkykyongelmat ovat alkaneet jo kauan ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, Laaksonen sanoo.
Pisimmät työurat ovat niillä alle 30-vuotiailla, joiden työkyvyttömyys johtuu jostakin somaattisesta sairaudesta. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla pisimmät työurat ovat niillä, joilla diagnoosina on mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.
– Vaikka erot eri sairausryhmien välillä selittyvät suurelta osin sillä, missä iässä työkyvyttömyys alkaa, sairausdiagnoosi on yhteydessä työuran pituuteen eläkkeen alkamisiästä riippumatta.
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisellä on merkittäviä vaikutuksia sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Yhteiskunnan näkökulmasta kyse on hukatusta työpanoksesta, sillä menetetty työura on pitkä. Yksilölle työkyvyttömyys merkitsee usein pienituloisuutta ja kohonnutta syrjäytymisriskiä.
Laaksosen mukaan merkittävä osa nuorista on ainakin osittain työkykyisiä, mutta heille soveltuvia työmahdollisuuksia on vähän varsinkin kireän taloustilanteen aikana.
– Tarvitaan varhaisia tukitoimia sekä nuorille että heidän perheilleen, lisää lähtötason työpaikkoja ja työhön paluun suunnittelua jo hoidon tai kuntoutuksen aikana. Lisäksi tulisi vahvistaa työllistämistukien kaltaisia väyliä, joiden kautta nuoret voivat saada kokemusta, jonka avulla he voivat löytää paikkansa työelämässä, Laaksonen pohtii.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2020–2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä alle 30-vuotiaita. Heitä oli noin 8 200.
