Yritystukia pitäisi myöntää yhden luukun -periaatteella, linjaa kokoomuksen kansanedustaja Martin Paasi Verkkouutisille.
– Kaikki tukimaksut pitäisi yhdistää yhteen instanssiin ja päätöksentekoelimeen. Kun näitä on vähän joka suunnalla, kenelläkään ei ole oikein käsitystä siitä, minkälaisista summista kokonaisuudessaan puhutaan. Lisäksi myöntämisperusteet voivat olla hyvin erilaisia, muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa istuva Paasi muistuttaa yritystukiviidakon laajuudesta.
Yritystuet nousivat keskusteluun alkuviikosta, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti, että mikäli hallituksen tavoite velkasuhteen vakauttamisesta vaalikauden loppuun mennessä ei onnistu, hän on valmis lisäsäästöihin. Mahdollisia säästöjä haettaisiin tässä tilanteessa Purran mukaan muun muassa yritystuista.
Myös esimerkiksi monialayhtiö Wihurin suuromistaja Antti Aarnio-Wihuri peräsi taannoin Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa yritystukien karsimista.
Työ- ja elinkeinoministeriön yritystukien tietopalvelun mukaan Suomessa myönnettiin viime vuonna suoria yritystukia noin 1,4 miljardia euroa. Tietopalvelu sisältää kaikki valtion tukiviranomaisten ja niiden puolesta tukia myöntävien säätiöiden ja yhteisöjen myöntämät tuet.
Potista vajaat 600 miljoonaa euroa kohdistui tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä kansainväliseen toimintaan ja yrittäjyyteen. Energiatukiin meni noin 350 miljoonaa sekä liikenteen ja viestinnän tukiin noin 150 miljoonaa euroa. Lisäksi työllisyys- ja aluepoliittisia tukia myönnettiin noin 100 miljoonaa euroa.
Suoria yritystukia on viimeiset pari vuotta myönnetty noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Koronapandemian aikana vuosikymmenen alussa yrityksille myönnetyt koronatuet nostivat vuotuisten suorien yritystukien määrän yli kahteen miljardiin euroon.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Anne Rothovius muistuttaa Verkkouutisille, että myönnetty tuki voidaan maksaa useammassa erässä usean vuoden aikana.
Yritystuen määritelmä ei ole yksiselitteinen.
Suorien yritystukien lisäksi yrityksiä tuetaan niin sanotuilla epäsuorilla yritystuilla, joita ovat esimerkiksi lainat, takaukset sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Lisäksi valtio tukee esimerkiksi korkotukilainoilla vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa ja takauslainoilla vuokra-asuntotuotantoa.
Rothovius huomauttaa, että esimerkiksi vuonna 2023 VR-Yhtymää pääomitettiin 349 miljoonalla eurolla, mikä myös on tulkittu yritystueksi.
Rothoviuksen mukaan vuonna 2024 myönnettiin suoria tukia noin 65 tukiohjelmasta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö myöntää alkutuotantoon ja kalatalouteen tukia noin 15 tukiohjelmasta.
– Yritystukikenttä täytyy analysoida tarkkaan ja kriittisesti läpi sen perusteella, missä tukien vaikuttavuus on mahdollisimman korkea ja lähtökohtaisesti karsia kaikki muut, kansanedustaja Paasi ehdottaa.
Paasi huomauttaa, että yritystuet voivat olla vähäpätöisiä monille saajille, esimerkiksi suurille yrityksille, joiden kannattavuus on muutenkin vahvalla pohjalla.
Suurimpien tuensaajien listalta löytyykin Nokian, UPM:n, Viking Linen, Fortumin, Nesteen ja Outokummun kaltaisia suuria yrityksiä, joista valtaosa on vielä pörssiyrityksiä.
Paasi huomauttaa, että yritystukiviidakon läpi käyminen on nyt erityisen tärkeää, koska Suomen julkinen talous on heikossa tilanteessa, ja samaan aikaan kasvavat sote-menot, puolustukseen tarvittavat lisäsatsaukset sekä nousevat velanhoidon korkomenot luovat nousupainetta valtion menoihin.
– Meillä ei ole tässä taloudellisessa tilanteessa varaa sellaisiin yritystukiin, jotka eivät käytännössä vaikuta kyseisen yrityksen toimintaedellytyksin, ja joissa rahat menevät käytännössä osingoiksi, Paasi huomauttaa.
Samalla hän muistuttaa, että myös yhdistyksille myönnettävät tuet pitäisi käydä tarkasti läpi.
– Pitäisi kriittisesti arvioida, mitkä tuet ovat sellaisia, mitä valtion pitää aidosti tukea, ja missä tukien vaikuttavuus on mahdollisimman korkea, Paasi pohtii.
– Onko Suomen valtion kannalta järkevää tukea esimerkiksi raviurheilua? Ottamatta asiaan kantaan heitän vain kysymyksen ilmaan, Paasi pohdiskelee.
Hän viittaa siihen, että viime vuonna valtio tuki raviurheilua vajaalla 40 miljoonalla eurolla. Tälle vuodelle tuki laskee noin 30 miljoonaan euroon.
Paasin mukaan yritystuki on perusteltua tilanteessa, jossa markkinaehtoisuus ei johda toivottavaan lopputulokseen. Valtio tarvitsee korkean jalostusasteen tuotantoa, jonka pohjana on riittävän korkeiden t&k-satsausten tekeminen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt muun muassa noin miljardin euron pysyvästä lisäpanostuksesta korkeakoulujen sekä yritysten t&k-toimintaan vaalikauden aikana.
Yritystuista karsiminen on osoittautunut jo vuosien ajan vaikeaksi rastiksi poliitikoille. Esimerkiksi hallituksen asettama parlamentaarinen yritystukiryhmä ei vuonna 2018 löytänyt riittävää yhteistä näkemystä tukien karsimiseksi.
Miksi yritystuista karsiminen on poliitikoille niin vaikeaa?
– Yksi tekijä voi olla, että tukien maksaminen on nykyisellään niin hajautettua ja koetaan, että siitä viidakosta on vaikea päästä lävitse, Paasi pohtii.