EKP pitää markkinaekonomistin mukaan yhä korttinsa piilossa

Maaliskuun korkokokous ei ole tuomassa rahapolitiikkalinjan muutoksia, arvioi OP Ryhmän Jari Hännikäinen.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. AFP / LEHTIKUVA / FREDERICK FLORIN
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. AFP / LEHTIKUVA / FREDERICK FLORIN

OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan keskuspankin odotetaan yleisesti pitävän talletuskorkonsa vakaana 4,0 prosentissa.

– Varsinaisien politiikkamuutosten puuttuessa suurin huomio kohdistuu keskuspankin ennustepäivityksiin ja ennen kaikkea pääjohtaja Christine Lagarden antamiin vihjeisiin tulevista rahapolitiikkatoimista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hännikäisen mukaan EKP:n inflaatioennusteisiin kohdistuu laskupainetta ja markkinat seuraavat tarkasti, milloin EKP ennustaa inflaation palaavan takaisin kahden prosentin tavoitetasolle. EKP tulee nostamaan esille huoltaan palkkakehityksestä, joka ruokkii hintapaineita ja uhkaa pitkittää korkean inflaation aikakautta.

– Odotamme kokouksen tuovan varsin vähän lisävaloa EKP:n suunnitelmiin. Inflaatiokuvaan liittyvästä epävarmuudesta johtuen keskuspankki ei halua sitoa käsiään, vaan pyrkii säilyttämään politiikkansa liikkumavaran. EKP:n viestintä tulee korostamaan keskuspankin pysymistä toistaiseksi tarkkailuasemissa ja malttia koronlaskuodotusten suhteen, Hännikäinen arvioi.

Hän toteaa, että jäsenistön linjat ovat levällään koronlaskujen alkamisaikataulun suhteen, mutta suurin osa jäsenistä vaikuttaa olevan kallistumassa kesän koronlaskun kannalle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Viime viikkojen viestinnän perusteella kesäkuun ennustepäivitys vaikuttaa luontevalta ajankohdalta linjamuutokselle ja ensimmäiselle koronlaskulle. Osa jäsenistö on pitänyt huhtikuun koronlaskua mahdollisena, mutta ennakoimme Lagarden signaloivan, että huhtikuun koronlasku ei ole keskuspankin perusskenaario.

– Odotamme EKP:n kaipaavan vielä lisätodisteita inflaation hidastumisesta ja käynnistävän koronlaskusyklinsä kesäkuussa. Odotamme talletuskoron laskevan vuoden loppuun mennessä 3,0 prosenttiin ja koronlaskusyklin luovan euribor-korkoihin laskupainetta kuluvan vuoden aikana. Ennakoimamme euribor-korkojen laskupaine on vahvasti ehdollinen EKP:n koronlaskusyklin käynnistymiselle, Hännikäinen toteaa.

Hänen mukaansa markkinat hinnoittelevat ensimmäistä koronlaskua kesäkuulle ja tälle vuodelle yhteensä noin 90 korkopisteen koronlaskuja. Koronlaskuhinnoittelu on selvästi maltillistunut viimeisen kuukauden aikana.

Erityisesti kutistuvien maakuntien tilanne näkyy tilastoissa.
Tutkimuslaitoksen mukaan kasvu voi jäädä lähelle nollaa, jos konfliktit laajenevat.
Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Mainos