Uudessa hallitusohjelmassa pitää sopia siitä, että maalittaminen eli työhön liittyvä järjestelmällinen häirintä kriminalisoidaan erillisenä rikosnimikkeenään rikoslaissa. Työturvallisuuden ja työsuojelun turvaaminen edellyttää selkeitä toimenpiteitä, joten maalittaminen pitää ottaa täsmällisesti huomioon työturvallisuuslaissa.
Maalittamisen torjunnan ohella seuraavassa hallitusohjelmassa on tehtävä myös selkeät kirjaukset oikeusturvatakuusta ja sovittava, miten se toteutetaan osana oikeusvaltion ydintehtävää. Oikeusturvatakuulla tarkoitetaan oikeusprosessien kohtuullista kestoa ja kustannuksia. Ensimmäinen askel ruuhkien purkamiseksi on oikeudenhoidon pikainen hätärahoitus 50 miljoonalla eurolla vuodessa.
Jokaisella on oikeus turvalliseen työhön.
Maalittaminen on yhä yleisempää työelämässä ja kuormittaa työntekijöitä monilla aloilla. Vastenmielinen ilmiö kohdistuu erityisesti julkisella sektorilla työtä tekeviin akavalaisiin, kuten poliiseihin, oikeuslaitokseen ja opetus-, sosiaali- ja terveysaloille sekä tieteen ja tutkimuksen ammattilaisiin. Työsuojelunäkökulma on keskeinen, mutta maalittamisella on muitakin vaikutuksia, jotka voivat olla laajempia ja kauaskantoisia. Maalittamisen uhka saattaa vaikuttaa muun muassa tieteentekemisessä tutkimusaiheiden valintaan ja estää tutkimuksen tekemistä. Se voi vaikuttaa kiinnostukseen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai asettua ehdokkaaksi vaaleissa.
Meidän pitää tehdä kaikkemme vahvistaaksemme demokraattisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan toimivuutta. Maalittamisen kieltävällä kriminalisoinnilla suojelisimme oikeusvaltioperiaatteen kannalta erityisen tärkeitä oikeushyviä eli oikeudellisesti suojattuja arvoja, joita ovat sananvapaus ja mielipiteenvapaus sekä viranomaisten virkavastuullaan toteuttaman laillisuusperiaatteen (rule of law) toteutuminen ilman epäasianmukaista henkilöön kohdistuvaa häiritsemistä.
Olen tyytyväinen, että oikeusministeriön syksyllä 2022 julkaisemassa arviomuistiossa (pdf) todettiin perusteet maalittamisen säätämiselle erikseen rangaistavaksi. Maalittaminen olisi virallisen syytteen alainen rikos. Arviomuistioon sisältyvän lakiluonnoksen mukaan rangaistavaksi tulisi sekä maalittamisen aloittaminen että siihen osallistuminen. Rangaistukseksi määrättäisiin sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Rikoslainsäädännön täydentämisen tarvetta ja mahdollisuuksia arvioitiin muun muassa sananvapauden ja perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten näkökulmasta.
Kesällä 2021 eduskunta edellytti, että selvitetään ja arvioidaan rikoslainsäädännön muutostarpeet maalittamiseen puuttumisen tehostamiseksi ja valmistellaan tarvittavat lakiehdotukset. Lisäksi viime vuosina on tehty maalittamista koskevia lainsäädännön arviointeja ja ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi.
Akava Works –selvityksessä (pdf), joka julkaistiin keväällä 2021, kriminalisointi todettiin parhaaksi keinoksi estää ja vähentää maalittamista. Valtaosa Akava Works -kyselyyn (pdf) vastanneista akavalaisista kannatti maalittamisen kriminalisointia.
Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että maalittamisen kriminalisointi etenee ja oikeusvaltioperiaatteen mukainen oikeusturvatakuu toteutuu.
