Maalaiset ymmärtävät pysäköintikylttejä huonommin kuin kaupunkilaiset. Asia ilmenee suomalaisten pysäköintialan toimijoiden yhdistyksen SPATY:n teettämästä valtakunnallisesta kyselystä.
Vastausten mukaan miltei neljä kymmenestä suomalaisesta (36 prosenttia) pitää maksullisesta pysäköinnistä kertovia kylttejä selkeinä, kun taas noin kolmasosa (32 prosenttia) ajattelee, että kyltit ovat epäselviä.
Tutkimus paljastaa merkittävän kuilun kaupunkien ja maaseudun välillä. Maalaiskunnissa kaikkiaan 43 prosenttia autoilijoista pitää maksullisuudesta, aikarajoituksista ja maksutavoista kertovia kylttejä epäselvinä. Pääkaupunkiseudulla kylteistä hämmentyneiden osuus on vain 26 prosenttia.
– Maaseudun ja pääkaupunkiseudun välinen ero on huomattava: 17 prosenttiyksikköä. Maaseudun autoilijat ovat selvästi hämmentyneempiä pysäköintikylteistä, mikä on ymmärrettävää, sillä he kohtaavat maksullisia pysäköintipaikkoja harvemmin kuin kaupunkilaiset, SPATY ry:n hallituksen puheenjohtaja Christian Metsäranta toteaa tiedotteessa.
Sukupolvien välinen kuilu näkyy pysäköintikylttien tulkinnassa
SPATY:n tutkimuksen mukaan myös koulutustaso vaikuttaa siihen, miten autoilijat arvioivat kylttien selkeyttä. Yliopistokoulutuksen käyneistä neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää kylttejä epäselvinä, kun taas peruskoulutaustaisista näin ajattelee vain noin kolmannes (29 prosenttia).
Ikäerotkin näkyvät tutkimustuloksissa. Yli 65-vuotiaista miltei neljä kymmenestä (36 prosenttia) ajattelee, että kyltit ovat epäselviä, kun nuorimmista (18–24-vuotiaat) kriittisiä on vain viidesosa. Esimerkiksi opiskelijoista kaikkiaan 57 prosenttia pitää kylttejä selkeinä.
– Sukupolvien välinen kuilu tutkimustuloksissa pistää silmään: nuoret ovat kasvaneet digitaalisen informaation ympäröimänä ja osaavat tulkita erilaisia merkkejä ja symboleja luontevasti. Vanhemmat autoilijat puolestaan kaipaavat selkeämpää ja yksinkertaisempaa viestintää. Samalla korkeammin koulutetut ovat kriittisempiä kylttien laatua kohtaan, mikä asettaa pysäköintialan eteen haasteen: miten suunnitella kylttejä, jotka palvelevat kaikkia käyttäjäryhmiä, Metsäranta pohtii.
Tulotaso näkyy asenteissa
Koulutuksen ja iän lisäksi tulotaso näkyy asenteissa. Suurituloisista eli yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevista yli puolet (53 prosenttia) pitää kylttejä selkeinä. Pienituloisista eli alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista samoin ajattelee vielä useampi: 73 prosenttia.
– Tulotason vaikutus on tutkimustulosten perusteella yllättävän selvä: pienituloiset suhtautuvat pysäköintikyltteihin huomattavasti myönteisemmin kuin suurituloiset. Tämä saattaa selittyä sillä, että niukempien tulojen parissa eläville autoilijoille jokainen pysäköintivirhe voi olla merkittävä taloudellinen isku. Jos joutuu laskemaan jokaista euroa, oppii lukemaan kyltit huolellisemmin ja arvostamaan selkeää informaatiota, joka auttaa välttämään valvontamaksuja. Suurituloisille sen sijaan kylttien epäselvyys ei ole yhtä kriittistä: lappu tuulilasissa on korkeintaan harmi, ei katastrofi, Metsäranta toteaa.
SPATY ry kartoitti suomalaisten näkemyksiä pysäköintialueiden kylttien selkeydestä valtakunnallisella kyselytutkimuksella toukokuussa. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi tuhat Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat 18–75-vuotiaita. Vastaajista 14 prosenttia eli runsas kymmenesosa vastasi, ettei omista autoa tai asia ei koske heitä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia.
