Tšekkiläinen tutkimusryhmä on vahvistanut Etelä-Albaniasta löytyneen järven maailman suurimmaksi tunnetuksi maanalaiseksi lämpöjärveksi.
Neuroniksi nimetty järvi sijaitsee Vromonerin alueella lähellä Kreikan rajaa. Se on 138 metriä pitkä ja 42 metriä leveä, ja siinä on noin 8 335 kuutiometriä mineraalipitoista lämpövettä.
Järvi piilee valtavan Atmos-nimisen maanalaisen onkalon pohjalla. Veden lämpötila on noin 26 astetta.
Löytö tehtiin Reisereporter alun perin jo vuonna 2021, kun tšekkiläiset tutkijat kartoittivat alueen lämpölähteitä ja lähes tutkimattomia luolastoja. Höyrypatsaan seuraaminen johdatti ryhmän noin sadan metrin syvyiseen kuiluun ja sen pohjalla sijaitsevan järven luo.
Tuolloin tutkijoilla ei kuitenkaan ollut käytössään riittävää laitteistoa järven tarkkojen mittojen selvittämiseksi.
Mittaukset vahvistivat ennätyksen
Tutkimusryhmä palasi myöhemmin paikalle muun muassa 3D-skannaus- ja kaikuluotauslaitteiden kanssa. Mittausten perusteella Neuron osoittautui suuremmaksi kuin muut tunnetut maanalaiset lämpöjärvet.
Retkikuntaa rahoittaneen tšekkiläisen Neuron-säätiön mukaan järven ympärysmitta on noin 345 metriä.
Sen yläpuolinen Atmos-luolakammiokin on poikkeuksellisen suuri, sillä sen tilavuudeksi mitattiin yli 138 000 kuutiometriä.
Järven ympäristö on geologisesti erikoinen. Mineraalivedessä oleva rikkivety reagoi ilman kanssa ja synnyttää rikkihappoa, joka puolestaan liuottaa kalkkikiveä. Prosessi muokkaa luolastoa jatkuvasti ja muodostaa uusia maanalaisia tiloja.
Neuron-järvi sijaitsee syrjäisellä vuoristoalueella, eikä kyse ole tavallisesta matkailunähtävyydestä, johon lomailija voisi tällä hetkellä vain kävellä sisään.
Albaniassa löydön on silti toivottu kasvattavan turistivirtoja. Adrian- ja Joonianmeren rannoista, vuoristosta ja historiallisista kaupungeista tunnetun maan matkailu on kasvanut viime vuosina nopeasti.
Vuonna 2025 Albaniassa kirjattiin maan yleisradioyhtiö RTSH:n mukaan yli 12,4 miljoonaa ulkomaista kävijää.
Maan pinnan alla riittää edelleen tutkittavaa. Vromonerin luolastojen kartoittaminen jatkuu, ja niiden syntytapa voi tutkijoiden mukaan johtaa vielä uusiin löytöihin.
LUE MYÖS:
Suomalaiselle yllätys Välimeren hittikohteessa: Tähän rahaa menee