Yhdysvalloissa järjestetään vuosittain kilpailu panssaroitujen ajoneuvojen miehistöille. Kuluvan vuoden Sullivan Cupina tunnettu kilpailu muistetaan varsin poikkeuksellisesta lopputuloksesta ”parhaan rynnäkköpanssarivaunumiehistön” luokassa. Kokeneet yhdysvaltalaisjoukkueet, jotka ovat operoineet Bradley-vaunuilla jo vuosia, hävisivät irlantilaisille ”aloittelijoille”, jotka toimivat vaunutyypillä ensimmäistä kertaa.
Suurin osa kilpailuun osallistuneista nelihenkisistä taistelupanssarivaunu- ja kolmihenkisistä rynnäkkövaunujoukkueista oli Yhdysvaltojen maavoimista ja kansalliskaartista, mutta Britanniasta ja Puolasta tuli omat panssarivaunumiehistöt ja Irlannista rynnäkkövaunumiehistö.
Kilpailun yksityiskohdat on raportoitu Stars and Stripes -mediassa.
Taitavimmaksi M2 Bradley -miehistöksi osoittautui Irlannin maavoimien 1. Panssaroidun ratsuväkieskadroonan (vastaa komppaniaa) joukkue, jonka käytössä kotimaassa on sveitsiläisvalmisteinen, kahdeksanpyöräinen Mowag Piranha ja muita kevyempiä panssariajoneuvoja. Irlantilaisryhmä sai ensikosketuksen Bradleyhin kaksi viikkoa ennen kilpailua.
Kilpailu voitosta oli tiukka, koska irlantilaisten loppupisteet olivat 699 – kun maksimipisteet olivat 1000 – ja toiseksi tulleen Yhdysvaltain 155. Panssariprikaatin joukkueen 694 pistettä. Irlantilaismiehistön voitto kertoo siitä, miten nopeasti länsikaluston käytön voi oppia.
Kilpailun tarkoitus on testata, miten miehistöt pärjäävät sotaa muistuttavissa olosuhteissa. Siihen sisältyy monia tehtäviä fyysisen kunnon mittauksesta ampumiseen päivällä ja yöllä ja vaunun korjaamiseen kenttäolosuhteissa. Yhden vaikeimmista tehtävistä sanotaan olevan telaketjun vaihto, johon menee paljon aikaa, varsinkin kun se tehdään väsyneenä muiden tehtävien jälkeen.