Professori Mark Galeotti arvioi The Times -lehden kirjoituksessaan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin voisi olla valmiimpi neuvottelemaan rauhasta Ukrainan kanssa kuin yleisesti uskotaan. Venäjä-asiantuntijana profiloitunut Galeotti uskoo, että myös Venäjä näkee tällä hetkellä käynnissä olevat neuvottelut mahdollisuutena päättää sotatoimet. Hän kuitenkin muistuttaa, että samaan aikaan Venäjä on yhtälailla halukas jatkamaan sotaa, mikäli sitä miellyttävää ratkaisua ei nyt löydy.
Galeotti kirjoittaa, että aikaisemmat diplomaattiset ponnistelut ovat epäonnistuneet myöntämään tosiasioita, joita Yhdysvaltain presidentti Donald Trump perinteisen diplomatian kahleista riippumattomana on tuonut esiin.
– Kiova ei tulisi liittymään Natoon eikä saisi miehitettyjä alueita takaisin lähiaikoina, ja että Putin ei hyväksyisi ennen rauhanneuvotteluja solmittua tulitaukoa, jota Ukraina voisi käyttää valmistautuakseen vihollisuuksien jatkumiseen, Galeotti toteaa.
Hän arvioi, että Trumpin tuodessa näitä asioita esille suorasukaisesti niin Alaskassa kuin eurooppalaisten johtajien tapaamisella Valkoisessa talossa, on avautunut mahdollisuus uudenlaiselle vuoropuhelulle.
Tämä uusi neuvottelutapa on Galeottin arvion mukaan myös epävarmempi lopputuloksen osalta. Siinä missä perinteisesti on pitkään neuvoteltu sopimusten sisällöistä ennen varsinaista maiden johtajatason tapaamista, on nyt sovittu vain aikomuksesta päästä sopimukseen. Sen sisällön ollessa kuitenkin vielä täysin avoin, on epävarmaa miten suuriin myönnytyksiin Putin olisi valmis taipumaan.
Galeotti arvioi maan antavan kahdenlaisia viestejä tällä hetkellä; samaan aikaan se ei ole valmis joustamaan vaatimuksistaan, mutta ilmapiiri on muuttunut hivenen suvaitsevammaksi sodan loppumiselle. Esimerkkinä hän mainitsee, että samalla kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on pitänyt yllä tiukkaa linjaa vaatimusten osalta ja Putin on antanut ymmärtää rauhanneuvotteluiden olevan mahdollisia vain mikäli Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi matkustaisi Moskovaan hänen luokseen neuvottelemaan, on Galeotti havainnut myös pieniä merkkejä muutoksesta.
– Myös hiljaisia viitteitä joustavuudesta on ollut. Esimerkiksi uskollinen Moskovan media on suhtautunut huomattavasti vähemmän kriittisesti Zelenskyin oletettuun ”laittomuuteen” maansa johtajana ja pehmentänyt linjaansa, jottei Putin joutuisi häpeämään tämän tapaamista, Galeotti arvioi.
Hän toteaa, että Putin todella on havainnut mahdollisuuden selvittää miten hyvään sopimukseen Venäjän kannalta tällä hetkellä voitaisiin päästä. Tämä johtuu Galeottin mukaan siitä, että Putin saa Zelenskyin näyttäytymään Trumpin silmissä esteenä tämän haaveille rauhanpalkinnon saamisesta, mutta myös koska Putin hyvin tiedostaa sodan jatkumisen riskit ja kustannukset.
Venäjä kulutti alkuvuoden aikana jopa puolet valtion budjetista sotatoimiin. Ensi vuodelle talouskasvun on Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan arvioitu laskevan entisestään nykyisestä noin 1,5 prosentin kasvusta vain 0,9 prosenttiin. Sodan jatkuminen heikentyneessä taloustilanteessa voisi Galeottin mukaan potentiaalisesti saada aikaan levottomuutta kansalaisten keskuudessa. Tämä voi saada Putinin harkitsemaan sopimusta.
– Vaikka Putin alun perin pyrki palauttamaan koko Ukrainan Moskovan vaikutuspiiriin, hän saattaisi hyväksyä, ettei tämä ole enää mahdollista. Sopimus, joka jättäisi Venäjän hallitsemaan yli viidennestä maasta ja hän voisi toitottaa, että se teki niin kaikista länsimaiden ponnisteluista huolimatta, saattaisi sopia hänelle, varsinkin kun pakettiin lähes varmasti sisältyisi ainakin jonkinasteinen pakotteiden lieventäminen, Galeotti toteaa.
Hän muistuttaa, että ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen, että Putin olisi epätoivoinen sopimuksen suhteen.
– Hänestä itsestään tuntuu, että hän on voitolla. Hänen armeijansa etenevät, ja vaikka hinta on hirvittävä, hän pitää sitä hyväksyttävänä, Galeotti kirjoittaa.
Tähän mennessä Putinin ehdottomat vaatimukset näyttävät olevan Donbasin antautuminen, Nato-jäsenyyden kielto ja länsimaisten joukkojen sijoittamisen kielto Ukrainan maaperälle. Pakotteiden lieventäminen, Kiovan armeijan koon rajoittaminen ja Krimin liittämisen virallinen tunnustaminen ovat myös pöydällä – mutta Galeotti kertoo, että tilannekatsauksen saaneen yhdysvaltalaisen virkamiehen mukaan ne näyttävät avoimemmilta neuvotteluille.
Koska Putin ei ole halukas tapaamaan Zelenskyitä pian, ratkaiseva puuttuva palanen on Galeottin näkemyksen mukaan Venäjän ja Ukrainan välinen vuoropuhelu. Molemmat osapuolet väittävät olevansa halukkaita keskustelemaan, mutta kumpikaan ei juurikaan pehmennä kantaansa tai tule puolitiessä vastaan.
– Tämä tarkoittaa, että Putinin todellinen valmius tinkiä on edelleen testaamatta, Galeotti huomauttaa.
Hän toteaa, että Ukrainan tulisi nyt täyttää tämä puuttuva palanen neuvotteluissa ja lähteä painostamaan Venäjää kohti uusia neuvotteluja.
– Vaikka vain pakottaakseen Putinin näyttämään puolensa, Galeotti päätää.